AURINKOISTA VÄRIÄ ARKEEN

Keltaista edelleen puikoilta. Tämä oli kakkosvaihtoehtoni pojantyttären takkiin ja olen melkein satavarma et miniäni valitseekin tämän eikä tuota Lanetista neulottua. On se neulejälki ja pinta kyllä niin eri laatuista. Siinä missä ed. takki piti pestä neulepinnan tasoittamiseksi, ei tälle tarvinnut tehdä yhtikäs mitään. Luomua siis.
Koko on vähän reilumpi kuin aikaisemmat takit. mut uskoisin et voi jo käyttää pariin kuukauden ikäisellä. Lankaa meni 125g . 

Ja enhän voinut olla laittamatta kuvaan mukaan niitä eilisiä hankintojani. Lähdin taas Ouluun miehen mukaan kun oli konejuttuja hänellä ja ajattelin käväistä lankahyllyjä tutkimassa taas. 

Oikeastaan minulla oli vain nappiasiaa ja mustaa "vauva"lankaa tyttäreni vauvelin takkiin. Ostinkin sitten Kempeleen Kangasvillasta lisää Katian Merino Babya ja yllätys olikin mieluinen kun nää olikin nyt vielä 15% alessa. Kerrankin sain jotain laadukasta vähän edullisemmin, jeee!

Napit otinkin sitten Ompelutalosta ja ne kyllä sopivat takkiin mielestäni kuin nyrkki silmään. Näitä nalleja otin kyllä värikkäinä versioinakin kun aion ne laittaa sihen mustaan ettei olisi niin musta. Vauvalle siis. 

Nyt on puikoillani mustat miesten yösukat Step AloeVerasta, turkoosi vauvan neuletakki Drops Baby Merinosta ja se musta vauvatakki. Aina tilanteen ja valoisuuden mukaan neulon, päivällä ikkunan ääressä ja autossa mustaa ja iltaisin värikästä ja vaaleaa.

Mutta nyt leipomaan Uunissa on tulet ja joululeivät tulevat tänään leivotuiksi. Se onkin koko päivän projekti taas.

KELTAINEN TAKKIPUTKI ALKOI

Nyt sitten ensimmäinen keltainen. Pojan tyttärelle vien tämäm kun menemme ristiäisiin. 

Lanka on Lanettia ja sitä meni tähänkin 100 g. 

Tämä malli on siitä mainio, et se käy aikas pitkään vauvan päälle. Kuten edellisessä  postauksessa just saman kokoinen takki on ollut ensin ihan vastaasyntyneestä asti tyttyräisen käytössä ja takki sopii vieläkin hyvin vaikka neiti on jo 7kk. Neulehan joustaa hyvin ja hihoja voi aina vähän kääräistä joustimen verran. Onneksi ei ole kertakäyttövaate.

Langasta en sen sijaan tykännyt sitten yhtään. Tasaista en saanut vaikka puikot oli 2,5.  On tää niin eri sarjaa kuin Dropsin  Baby Merino.

Seuraavasta langasta sen sijaan tykkään. Puikoilla on edelleen keltaista ja nyt sitä Katian Merino Babya. Ja toisilla puikoilla keltaista ohutta Wollmeisea.  Neuletuntuma on kyllä näissä molemmissa ihan loistava ja jälki tasaista ja  ainakin nyt alkuun tuntuu siltä että turhaan ei Wollmeisea kehuta. Ja kun otin vielä 100% villaa ja konepesunkin kestävää niin ihana lanka uskoisin. Kuvia niistä sitten kun ovat valmiit.

PIPOJA PAKKASEEN JA VILLAHOUSUT VIIMAAN

Tyttäreni pyysi pienille pojilleen paksumpia pipoja talveksi. En juuri silloin ehtinyt neulomaan niitä ja niinpä annoinkin hänelle vapaat kädet penkoa lankalaatikkoani ja puikkovarastoani janiin sieltä löytyi Dropsin Merino Extra Finea, harmaata ja turkoosia. Niistä hän sitten tikutteli päivän aikana pari pipoa. Harmaaseen meni lankaa 100g ja turkoosiin 76g.  Nää on neulottu kaksinkertaisella langalla.  Ihanat tuli ja ei kutita pieniä päitä.

Itse sitten sain valmiiksi nämä marjapuuron punaiset villahousut . Aloitin näitä jo keväällä, mutta nyt tekaisin valmiiksi asti, kun talvi painaa päälle. Nämä on 7kk ikäiselle pienelle tytölle ja samaa lankaa kuin takkikin eli Dropsin Baby Merinoa. Menekki tasan 100g.

LUOVUUDEN LÄHTEELLÄ

Reissuni suuntautui viime viikolla taas pohjoiseen päin ja kun aina pitää koluta kaikki lankakaupat, niin päätin kurkata Kempeleen Kangasvillan, vieläkö siellä on aiemmin keväällä ostamaani Katian Merino Baby lankaa. Tarvitsin oikeasti vain keltaista vauvan takkiin, miniä halusi pienelle tyttärelleen keltaisen neuleen syksyn ja talven piristykseksi. Ja olihan siellä ja enhän mie nyt yhtä keltaista kerää osta, vaan koriini hyppäsivät nuo iloisenväriset kerät joista tulee vauvaneuleita lastenlapsille. Aikas hintavaa oli lanka, mutta neuletuntuma aivan loistava. Tässä ainakin hinta ja laatu ovat molemmat korkeat. Kerrassaan ihanan tasaista jälkeä sain ja kun vertasin aiemmin aloittamaani neuleeseen, keltaiseen vauvan takkiin Gjestalin Baby-langasta, niin neulejäljestä ei voi puhua samana päivänäkään. En tiedä auttaako neuleen kastelu tai peräti pesu het uutena tasoittamaan neulepinnan. Onkohan muilla kokemuksia näistä langoista?

 Sitten Oulun kaupungissa suuntasin tällä kertaa Nappi-Kikkaan nappiostoksille ja sielläkin tietysti lankahyllyille ensin. Näitä Adriafilin lankoja olen jo pitkään ajatellut kokeilevani just lasten neuleisiin ihan sen takia kun näissä on niiiiiiin ihkut värit. Just näitä värejä nuoret rouvat halajavat lastensa puseroihin, takkeihin ja villahousuihin. Ja mikäs siinä. Kun mummikin rakastaa värejä ja ei kyllä meinaa takapuoli tuolissa pysyä kun on niin riemukas olo suunnitella näistä pieniä neuleita lastenlapsille.
Minähän en lankoja het piilota kaappiin, vaan ne saavat lojua sohvalla, tuolissa tai olkkarin pöydällä ainakin kaksi viikkoa ihailujen kohteena. Kaffe Fassetin mukaanhan on kaiken luovuuden lähde se, kun antaa värikkäiden palleroiden olla siinä silmien alla ja aina kotitöitä tehdessään silmäilee ja vilkuilee aarteitaan. Ja sit ykskaks lamppu syttyy nupissa ja se idea tulee miten värejä yhdistellään ja mitä niistä keristä muotoutuu.

 Tähän Genzianaan olisin mieluusti ottanut vielä oranssiakin, mut sitä ei sillä hetkellä liikkeessä ollut ja seuraavana päivänä kun soitin lankakauppiaalle, hän kertoi oranssia tulleen puoli tuntia siitä kun lähdin.  Arvatkaa harmittiko? Eli tästä opin ettei lankakaupassa voi koskaan viipyä liian kauan.

Tuosta mustasta kerästä tekaisin jo tyttären tulevalle esikoiselle siksak-myssyn. Ja ihanaa neuloutuvaa lankaa tääkin. Lankaa meni muuten siihen myssyyn jotain 20g.

Ja talvea kun eletään jo meilläkin, luntakin on vähän maassa, niin mikäs sen parempaa kuin tuijotella tulehen ja laittaa Rondo Classic soimaan ja istua neulontatuolissa noiden ihanien palleroiden seurassa ja teekupponen nenän edessä ja kilistellä puikkoja. Paitsi että koivuiset ei kovin kilise.
 Onneksi saan tähän harrastukseen teinitkin mukaan, niin on juttuseuraakin.

LEILA-MUMMAN KURINHAASTE

Raitaa sen olla pitää!
Ehdinpä vielä marraskuun aikana laittaa toisenkin raitaisen Leila-mumman haasteesen. Takki dropsin baby merinosta vajaan vuoden ikäiselle pienelle pojalle, joka istuu pyörätuolissa koko elämänsä ajan. Laitoin tähän turkoosit napit, kun edellisessä ne olivat vihreät. Lankaa kului 150g. Ihanaa oli neuloa tämä.

NEULETAKKIPUTKESSA

Nämä vauvojen takit olen neulonut tämän vuoden aikana. Maaliskuussa aloitin ensimmäiseksi tuon tummansinisen, sitten neuloin turkooseja kaksi. Seuraavana valmistui ylinnä oleva vihreä, sen jälkeen oli vuorossa vähän raitaa elikä oikealla olevat raitaiset ja sitten taas kaksi vihreää ja pitsitakit tikuttelin sateisena kesänä. Nämä kaikki ovat Dropsin Baby merinoa. Langat ostin Poppelista. Paksumpi valkoinen takki piti tehdä juhannukseksi ja se on Marks&Kattensin BomUllia, villaa ja puuvillaa. Viimeisin on pienelle tytölle fuksian punainen ja sekin on Dropsin Baby Merinoa.

  

Eikä näy takkien neulonnalle päätä vieläkään. Lankojen päättelyä ja nappeja vailla on kaksi takkia. Toinen on sama kuin tuo turkoosi-liila-vihreä-t.siniraitainen ja toinen on keltainen Lanett-langasta. Sitten on vielä puikoilla kaksi keltaista takkia ja mustaan odottavat langat korissa. Näihin viimeisimpiin otinkin sellaista lankaa, josta en olekaan aiemmin neulonut vielä mitään. Aikas tyyriitä olivat, mutta kyllä laatu on ykköstä ja hyvästähän kannattaa maksaa.

Edit: Muistinpa juuri et kaikki takit eivät olekaan Baby Merinoa vaan tumman sininen on Dropsin Merino Extra Finea ja turkoosit takit Online Linie Timonaa.

TUNNUSTUS

                                              Sain ihanan tunnustuksen Leenanlaari - blogista.

Tähän tunnustukseen kuuluu muutama kysymys:

1. Lempinumero:
8

2. Alkoholiton suosikkijuoma:
Kylmä, raikas vesi

3. Lempieläin:
Tietystikin lehmä

4. Facebook vai Twitter:
Ei kumpikaan


5.  Intohimoni:
Neulominen ja erityisesti villalangat kuuluvat jokaiseen päivääni. Myös liikunta jossain muodossa on nyt saanut elämässäni suuren osan.


6. Suosikki viikonpäivä:
Lauantai, varsinkin silloin kun on saatu perjantaina tehdyksi viikkosiivous ja ollaan tultu iltanavetalta, josta suoraan saunanlämpöön ja sit ei muuta ku neulomaan ikiomaan neulontatuoliini. Lauantai on ainoa päivä viikossa, jolloin voi vähän valvoakin, kun tietää et sunnuntaina saa sit päivällä nukkua päikkärit, kun oikein väsyttää. Äpylithän on hoidettava aamuin illoin oli arki tai sunnuntai. Ja tietysti teinit ovat laittaneet jotain hyvää iltapalaa. Mitäpä sitä ihminen muuta tarvitseekaan.


7. Suosikki kukka:
Kyllä se on ruusu


Kiitos Leenalle tästä tunnustuksesta. En osaa nyt laittaa tätä tunnustusta eteenpäin kenellekään, sillä tää näyttäis jo olevan monessakin blogissa ja on niin monia ihania blogeja, joita seurailen, et valinta on vaikea. Ja kun tuo linkityskin on mulle täyttä hepreaa, niin senkin takia jätän asian silleen et tämän saa tästä nykäistä matkaansa kuka haluaa.

HÄMÄHÄKKI KUTOO

Jos oli edellisessä luontokuvassa talven tuntua on tässä ihan toisenlaista tunnelmaa. Vettä on taas satanut ihan asialle asti ja kun pakkaspoikakin on vieraillut, löytyy luonnosta tällaisia taideteoksia aina välillä. Pitää vain muistaa ulkoilla silmät auki ja kamera mukana. Hämähäkkikin osaa kutoa.

MYSSYJÄ

  

Pipoja virkkailin tässä pari viikkoa sitten ja nämä oli tarkoitus laittaa siihen lootaan, mihin olen sytomyssyjä keräillyt, kun noita puuvillasekoitelankoja on muutama iso laatikollinen kertynyt vuosien saatossa. Mutta näistä tuli mielestäni vähän liian pieniä aikuiseen päähän ja kun pojan lapset sattuivat olemaan just käymässä, niin pipot lähtivät heidän mukaansa.  Lanka on Hjertegarnin Silk Cottonia ja oikein mukavaa virkattavaa. Taisi yksi kerä mennä aina yhteen myssyyn.

SYKSYISTÄ JORINAA

Talven merkkejä on jo ollut ilmassa ja maisemat oli välillä jo näin kauniita. 

Tuntui mielikin piristyvän ja ulos teki mieli lähteä oikein pitkälle lenkille kauniin luonnon keskelle. Onhan se hyvä käydä neulomisen lomassa jäseniään verryttelemässä kunnon juoksulenkillä ettei hartiat, kädet ja niskat mene ihan jumiin.

 Täällä korvessa kun ei niitä kuntosaleja ole eikä ohjattuun jumppaankaan ole nyt mahdollisuuksia, kun kaikki järjestetään aina navetta-askareiden aikaan. 

On siis oltava omatoiminen liikunnankin suhteen. Järjestyyhän sekin kyllä, onneksi.
  

Niin, kiitän tässä nyt kaikkia teitä jotka olette tänne kommenttia laittaneet ja teitä,

 jotka olette lukijoikseni liittyneet. 

Meillä on nettiyhteys ollut välillä poikki enemmän ja vähän enemmän,

 joten sen takia en ole voinut vastata kaikkiin kommentteihinne ja myös vierailut muiden blogeissa ovat olleet katkolla. 

Monia kommentteja sain melkein kirjoitetuksi ja sitten kun yritin lähettää, meni netti poikki. 

Pari kuukautta on mennyt nettiyhteyksien kanssa taistellessa.  

Mutta jospa tää nyt alkais paremmin toimimaan.

Käsitöitäkin on jonossa odottamassa julkaisuaan vaikka en toki kehtaa ihan kaikkia tänne laitella. Ajattelen etteivät ne perussukat ja kaulurit ja myssyt ja lapaset ketään kiinnosta.

 Toistasataa neuletta on kuitenkin tänä vuonna jo valmistunut ja lankaa niihin on kulunut yli 11kiloa. Taitaa ollakin ennätys mun langankulutuksessa tää vuosi.

 Yritän kuitenkin postata aina sellaisia töitä, joissa on jotain mun omaa käden jälkeä.

 Vaikka nekään ei kaikki päädy tänne, kun aikaa ei ole aina istua koneen äärellä edes bloggaamisen verran  ja senkin vähäisen ajan mieluummin neulon kuin riekun koneella.

 Jospa joulun jälkeen elämä rauhoittuisi ja aikaa olisi enemmän.

Tuosta liikunnasta ja sen tuomasta hyödystä vielä sen verran, 

et aloitin nyt teinien kanssa kunnon liikuntasession. 

Meillä on tarkoitus joka päivä liikkua jossain muodossa ainakin puoli tuntia. 

Kolmena päivänä olen nyt saanut itseni liikkeelle eli ensin jumppasin puoli tuntia Katjan ja Annen jumpan mukana ja sitten poljin crosstraineria puoli tuntia 

ja tänään kävin tunnin kävelylenkin. 

Huomenna ehkä jumppaan taas ja sitten ois juoksulenkin vuoro. 

Että semmoista tällä kertaa.

RAITAA SEN OLLA PITÄÄ

Tällaiset sukat neuloin taas. Nää on niin aivottomia neulottavia, et on ihan pakko välillä ottaa isompien töiden lomaan jotain nopeasti valmistuvaa, ettei tarvii pohtia mitään erikoisia kiemuroita neulomisen aikana.
 Isommat sukat on kokoa 38 ja lankana Vuorelman Veto ja tasan 100g. Pienemmät kokoa 1,5 vuotiaalle, oiskohan jalan koko jotain 21-22. Lanka Gjestalin Janne, mutta menekistä ei tietoa, kun en muistanut punnita. Lähtivät pienen miehen jalkaan saman tien kun valmistuivat.    
Nääkin kyllä menevät sinne Leila-Mumman Kurinhaasteeseen:  Raitaa sen olla pitää.

LEILA-MUMMA HAASTAA #3/ VAUVALLE

Leila-mumma haastaa #3 / Vauvalle

Osallistuin tähänkin haasteeseen ja sain kuin sainkin valmiiksi koko setin vauvelille. Myssy, tumput, sukat ja takki. Lankana jälleen se ihana Dropsin Baby Merino jota kului myssyyn 16g, tumppuihin 21g, sukkiin 29g ja takkiin 100g.

Leila-mumman Kurinhaaste # 1 / Raitaa sen olla pitää!!

Leila-mumman kurinhaaste #1/ RAITAA SEN OLLA PITÄÄ!!


Tällainen haaste on tuolla Leila-mumman Kurinblogissa ja niinpä miekii osallistuin tähän, kun oli niin passeli aihe, se kun tuo raita on niin mun juttu. Onhan tässä aikaakin vielä marraskuun loppuun, mutta kun sattui käsiin tuo Veto-lanka niin kehittelin tällaiset raitasukat.
Nää on kokoa 37-38 ja lankaa meni tasan 100g. Puikot oli kolmoset koivuiset ja oli kyllä nautinto tikuttaa näitä. lanka on ihanaa neulottavaa ja kestääkin sukissa hyvin. Ja ei ole niin paksua jankkia kuin 7-veikasta neulotut.

Tää nyt menee vähän väärinpäin kun tuo lokakuun haaste oli "vauvalle", johon myös osallistuin, mut se ei ole vielä valmis. Kuvaanpa sitten senkin ja laitan tänne, kunhan valmistuu. Kivoja nää tällaiset neulomisjutut minusta, kun en osaa askarrella kortteja enkä mitään muutakaan.

TILHI JA PILVIKIRSIKKA

Syksy on jo pitkällä ja välillä tuntuu, että tää koko blogi jää unhon tunkioon, kun ei ehdi koneella istumaan ja päivittämään. Nyt sain kuitenkin laitetuksi pari syksyistä kuvaa. Yläkuvassa tilhi pihakoivussamme, niitä oli kyllä iso parvi, mut tuo yksi sattui sopivasti linssin eteen. Ja alakuvassa minä itte kauniissa syysasussa, Pilvikirsikka.

Nyt sataa taas kaatamalla, on satanut koko päivän. Impi ja kumppanit ovat vielä ulkona, mutta taitaa se olla niin, että heidänkin vapautensa kesälaitumilla vetelee viimeisiään ja alkaa ankea, pitkä talvi sisätiloissa. On se kuitenkin karjakon kannalta mukavampi mennä suoraan navettaan kuin alkaa huhuilla äpyleitä aamupimeässä lypsylle laitumen periltä. Ja varsinkin kun niitä kuivia aamuja ei tänä kesänä ole paljon ollut ja syksy näyttää yhtä vetisenä jatkuvan.

Kuitenkin jotain ihanaa on syksyssä. Nautin kyllä tästä vuoden ajasta. Enkä vähiten siksi, että saa käpertyä ikiomaan tuoliinsa neulomaan ja kuuntelemaan tuulen ujellusta nurkissa. On hyvää aikaa keskittyä käsitöihin. Olen syksyn lapsi.

SYTOMYSSYILYÄ

Sytomyssyihin sitä piti minunkin sekaantua. Ei siksi, et olisin sairastunut, mutta minulta pyydettiin yhtä myssyä pään suojaksi, kun hiukset olivat lähteneet. Siis vain yhtä, vaaleasävyistä. Mutta enhän mie osaa vain yhtä tehdä ja niinpä virkkasin kahden päivän aikana kuusi pipoa. Ja kun ei se "vaalea" oikein ole mikään väri, niin valitsin muutamasta väristä vaalean sävyn ja sekaan yhden tumman ja tässä on tulos. En ole aiemmin näitä virkannut, kun on tuntunut niin vaikealta miettiä kokoa ja mikä lanka olisi sopivaa.

 Tähän jää kyllä koukkuun ja luulen, etteivät jää ainoaksi. Puuvillalankoja ja erilaisia sekoitteita löytyy paljon varastoistani. Kun nuo teinit tuntuvat haluavan aina ja joka ikinen päivä jotain, niin mieki esitin kysymyksen et arvatkaa mitä mie haluaisin. No vuorokauteen tunteja lisää, et ehtisin enemmän neuloa ja virkata. Siis please, tuntejatännehetinytlisää.

Roosa ja luonnonvalkoinen myssy ovat Debbie Blissin Bella-lankaa, 85% puuvillaa,10%silkkiä ja 5%kashmiria. On konepesun kestävää lankaa.

Luonnonvalkoinen on Bellaa ja pellavanvärinen Debbie Blissin Amalfia, jossa70%puuvillaa, 15%viskoosia, 10%pellavaa ja 5%silkkiä ja on konepestävä lanka tämäkin.

        Tumman ruskea ja luonnonvalkoinen myssy ovat molemmat Amalfia. Alareunaan virkkasin  jokaiseen myssyyn Muskatista eri värisen reunuksen. Lankaa näihin meni n. 50g aina yhteen pipoon. nämä lähtevät ehkä ensi viikolla OYS:iin eli sitten, kun matka suuntautuu sinne päin.

VIHREÄT VILLASUKAT

Ostin yhden kerän vihreäraitaista uutta 7-veikkaa, hinta oli kyllä melkoinen 7,80 kerä, ja tikkusin kahdet sukat. Raitainen riitti juuri kaksiin sukkiin, kun terät neuloin yksivärisellä taas. 
Isommat on kokoa 47-47 ja pienemmät 41-42.  Lankaa näihin meni 150g ja 145g. 

Olen ilmeisesti kehittynyt sukan neulomisnopeudessa, kun nyt tein päivässä aina yhden sukan. Ja tein toki muutakin päivän aikana. Laitoin esim. työmiehille kaksi ruokaa, välipalan ja iltapalan ja hoidin lehmät sekä ehdin leipoa pari piirakkaakin kahvileiväksi. Perunoiden kypsymistä odotellessa ehtii hyvin neuloa muutaman sentin.

SYYSPÄIVÄN KULTA JA KESÄN VIHREYS

Yhdestoista neuletakki lähes samalla mallilla tänä kesänä. Niistä muista oli kuvat entisessä blogissani ja nyt ne ovat bittiavaruudessa. Toki omalla koneella ovat tallessa.

Tässä on lankana Dropsin Baby Merino. 105g ja puikot resorissa 2,5 ja sileässä osuudessa 3. Tyttäreni poikavauvalle neuloin puolitoista vuotta sitten tästä langasta takin ja tytär kertoi takin olleen käytössä lähes päivittäin niin kauan kuin suinkin vain päälle mahtui. Keväällä näin takin ja se oli edelleen kuin uusi lukuisista pesuista huolimatta.

Langat ovat minulle mysteeri edelleen. Miten jotkut kalliitkin langat nyppääntyvät käytössä heti ja eka pesun jälkeen ovat kuin lattialuutuja. Toiset taas kestävät ja kestävät ja pinta pysyy siistinä vuosienkin käytön jälkeen. Olenkin hamstrannut tätä lankaa useita kymmeniä keriä erui värejä, laatuun kannattaa satsata. En halua neuloa kertakäyttövaatteita.

ISOJA SUKKIA

Mä taidan olla taas sukeltanut sukkaputkeen. Tai sit mun seitsemäs vaisto sanoo, et kylmää on tiedossa. Nää valmistuivat tällä viikolla. Lanka on 7-veikkaa ja harmaateräisiin meni 150g, ovat kokoa 44-45 ja sinisiin 160g ja mahtuvat jalkaan n:o 47. Taidan lahjoittaa nämä vävypojille.

ILTA-AURINKO 14.8-12

Viikko sitten kuvasin auringonlaskua kaurapellon taakse.

TALITINTTIÄ, HARMAATA JA SINISTÄ

      Nämä ei kyllä esittelyjä kaipaa eikä paljon selityksiä. Miesten sukkia uudesta 7-veikka Talitintistä ja vanhoista yksivärisistä langoista. Sinisiin laitoin varteen vähän mustaa ja niihin upposi lankaa 140g ja harmaisiin 130g. Minusta tulee jotenkin paremman näköiset, kun terät neuloo sopivan värisellä yksivärisellä.

VANHAROOSAA VAUVALLE

Vauvan asusteet, pipo, tumput ja sukat Dropsin Baby Merinosta. Lankaa näihin meni 66g.

TYTTÄREN PUSERO MUSKATISTA

Voi että tätä säätämistä taas. Miten nuo kuvat tuli taas kahteen kertaan. Teinit koulussa. enkä voinut pyytää apua kuvien laittoon, mut kuitenkin tässä yritin laittaa kuvaa tyttäreni puserosta, jota kesähelteillä laiturilla istuskellen neuloin.
Lanka on Dropsin Muskatia ja sain kulutettua sitä 350g. Pusero on tehty siten että tyttäreni levitti ostopuseronsa pöydälle ja pyysi neulomaan samanlaisen, mut napakamman version. No piirsin kaavapaperille mallin ja siitä sitten aloin neulomaan ja tällä kertaa kertaakaan ei tarvinnut purkaa.
Tuli oikein mieluinen ja sopivan kokoinen. Pääntielle neuloin neljällä silmukalla tuollaisen nauhan ja hihansuut vain käännettin nurjalle sentin verran.

MEIDÄN IMPI

Impillä ei ole varmaankaan kesä ollut sitä parasta lajia, kun on tälläisia lätäköitä ollut joka paikassa. Nytkin vettä on tullut ihan kaatamalla lähes koko päivän. Olikin oikein sopiva kaupunkipäivä hakea koneisiin osia ja polkupyöriin uusia renkaita. Lankaa ostin nyt vain yhden ainoan kerän, enkä viitsi siitä kuvaa laittaa. Farkun sinistä 7-veikkaa isännän sukkiin.
Sadekesästä on ollut se hyöty, et on tullut neulotuksi aika paljon ja kun syystuulet alkavat vinkua mökin nurkissa, onkin aika herätä sukkien neulomiseen. Ja sitä lajiahan riittää ennenkuin koko suku on sukitettu taas.

RAIKASTA RAITAA

         Tässä raitaa pienelle pojalle. Lankana Dropsin Baby Merino, jota kului 98g. Puikot kolmoset koivuiset ja resorissa 2,5. Ihanaa neulottavaa tämä lanka ja on testattu lastenlasten käytössä, et hyvin kestää pitoa ja pesua. Onhan lanka konepestävää merinovillaa. Eipä sitä lapsille kannata kyl muusta neuloakaan kuin konepesun kestävästä langasta.

KESÄN VIHREÄÄ NEULOEN

           Tulihan se kesä viimeinkin ja auringonpaiste ja lämpö. Veden äärellä laiturilla istuskellen on ihanaa neuloa. Tässä tulee puseroa tyttärelle Dropsin Muskatista.