MUSTAA PIENELLE HERRALLE

Tämän sain valmiiksi eilen ja tänään se lähti postipojan mukaan tyttären pojalle. Pitkään ja hartaasti neuloin, sillä mustaa ei enää tällä iällä meinaa nähdä millään. Eilen viimeisenä tein nappilistat ja kauluksen resorin ja kun oli oikein harmaa, pilvinen päivä, niin ikkunan ääressä seisoin ja kaksi lamppua oli lisävalona ja sittenkin teki tiukkaa nähdä silmukoita. 

Hyvä mieli nyt kun on valmis.

Lanka on tässä Katian Merino Baby, jonka ostin syksyllä Kempeleen Kangasvillasta ja napit samalla reissulla Oulusta Ompelutalosta.  Konepestävää merinovillaa on lanka ja ihanan tuntuista puikoilla. Kolmosen puikot ja resoreissa 2,5. Ei kai tästä muuta, sama malli kuin edellisetkin ja menee jo vaikka silmät ummessa tällaisen neulominen, kun oli 16. takki vuoden sisällä. 

Nyt teen kuitenkin vähän pienempiä töitä. Siksak-myssyjä on valmistunut useita eri värisiä ja kokoisia ja eri langoista tietenkin. Ja jonkinlaisen Norwegian Sweet Baby Cap-myssynkin väkersin melkein kuvan perusteella, mut aion mallia vähän tuunata paremmaksi, et istuu hyvin vauvan päähän. Mannekiinejahan minulla riittää.

SE ENSIMMÄINEN JUHLALÄNINKI

Tämän alkuvuoden isoin neuletyö on tässä. Heti joulun jälkeen ostin langat ja lauantaina aloitin neulomaan.  14. tammikuuta oli valmis. Yllätyin itsekin miten nopeasti mekko kuitenkin valmistui vaikka  helmaa tuntui riittävän ja puikotkin olivat vain kolmoset. Välillä toki piti neuloa muuta elikä nuo jo aiemmin kuvatut villahousut, että kädet saivat levätä erilaisessa neulonnassa. Olen huomannut hyväksi sen että vaihtelee erilaisia neuleita ja erilaisia lankoja ja puikkoja. 

Langaksi vauvelin äiti valitsi neljästä vaihtoehdosta Tilda-langan, puoleksi puuvillaa ja puoleksi akryylia.  Nauhaakaan hän ei halunnut perinteistä satiinijuttua, vaan sen virkkasin Dropsin Cotton Viscosesta. 

Ja mallihan on taas omasta hatusta, paitsi tuo helman pitsi on Dropsin sivuilta jossa se oli tytön mekon helmassa. Kertaakaan en nyt purkanut vaan koko juttu onnistui kerralla. Todella tyytyväinen olin lopputulokseen, kun nyt tälläisia harvemmin tulee tehdyksi. Elämäni toinen kastemekko oli ja vielä suunnittelen jos kolmannen saisin tehdyksi vähän erilaisen vielä, kun lankaakin jäi ja Lankamaailmasta saa lisää.

UUSI VUOSI ALKOI VILLAHOUSUBUUMILLA

Kuten ajankohtaan sopii, niin nyt on villahousujen aika. Nämä keltaiset neuloin tämän vuoden ensimmäisenä työnä eli nää valmistuivat kolmantena päivänä tammikuuta. Lanka näissä on Marks&Kattensin Superwash Safir. Resoreissa kolmosen puikot ja sileässä kolmepuoloset. Nämä lähtivät tyttären  kolmen kuukauden ikäiselle vauvelille. Niin ja lankaahan meni 95g.

Luonnonvalkoista aloitin viime vuoden viimeisenä päivänä ja sainkin nää valmiiksi heti uudenvuoden iltana myöhäisellä. Oltiin ukkokullan kanssa kahdestaan uusi vuosi ja mitäpä sitä täällä korvessa muutakaan tekee kuin aina navettatöiden välissä neuloo. Koko päivää ei aika kulu ulkoillessakaan eikä viitsi jalat suorana penkilläkään istua koko päivää ja nukkuakaan ei enää päivällä uskalla kun se tietää sitten yövalvomista. Kokemuksesta voin sanoa ettei se ole yhtään kivaa , se valvominen nimittäin. Näihin meni Superwash Safiria 115 g ja ovat vähän isommat kuin nuo keltaiset.

Nyt on sitten puikoilla vähän isompi työ. Sekin on luonnnonvalkoista ja siinä on vähän pitsiä, vähän ainaoikeaa ja paljon sileää ja kavennuksia ja leveyttäkin alussa 340 silmukan verran ja pituutta koko hökötyksellä ehkä vajaa metri. Saapas nähdä tuleeko sellainen että sen kehtaa täälläkin esitellä. Viikon päästä pitäis olla valmis.

Näihin talvisiin maisemiin päätän postauksen tällä kertaa ja nyt taas neulomaan. Mutta ennen puikkoihin tarttumista jumppaan hartiat ja selän vetreäksi ja poljen crossaria sen puoli tuntia. Sitten jaksaa huomenna neuloa. Sitä ei kyllä uskois miten vähäinenkin jumppa notkistaa kroppaa.