SYKSYN IHANAT VÄRIT PIHALLANI

Tänä kesänä en enää viitsinyt kovin paljon kukkia laittaa. Niistä on kuitenkin kesähelteillä huolehdittava kastelemalla ja kuivat kukat rapsittava aina pois uusien kukkien tieltä, niin ajattelin jo vähän helpottaa päiviäni. Ja onneksi näin tein. Pitkä kuuma jakso olisi takuulla vienyt mehut kukkien hoitajasta.

Nämä krassit kylvin suoraan tuohon kiven päälle laatikkoon ja hyvin ehtivät näköjään kukkaan. Ei tarvii siis esikasvatusta. Amppeliin laitoin kahden väristä petuniaa ja nekin näyttävät nyt kukkivan hyvin, kun on jo sää vähän viilentynyt. 

Minusta on aina jotenkin syksyyn kuuluvia krassit ja kehäkukat, onkohan se se oranssi ja keltainen väri, jotka tuovat oikean syksyn tunnun minulle.

No, ihana ihana SYKSY on täällä taas.

SYKSYÄ

Mitäs näistä, syksy on tullut. Pupujussi on kulkenut koko kesän pihallamme ja nyt jo oli menossa kasvimaalleni.

Pihlajat ovat ihan punaisenaan marjoja, kaunista todellakin.

Sadetta on tullut ihan riittävästi.

TÄTÄ SAMAA RAITAA EDELLEENKIN

Dropsin Cotton Merinosta neuloin eilen ja tänään nämä raitaiset. Ennenkuin uskalsin näin monta myssyä tästä uutuuslangasta neuloa, tein ensin pienen mallitilkun, jonka pesin koneessa muun pyykin mukana villaohjelmalla. Kun ei mitään katastrofaalista tapahtunut, totesin langan oikein hyväksi pieniin päihin neulottaviin myssyihin. Miehän en neulo yhtään vaatetta käsinpestävästä langasta. Sen joku kuitenkin laittaa koneeseen ja sitten on pilalla. Kyllä neuleitakin pitää joskus pestä ja erityisesti lastenvaatteita. Harmittaa, kun niin paljon kauniita lankoja ois kaupoissa, mutta se käsinpesu rajoittaa ostamista.

Tähän lankaan tykästyin kyllä nyt. On oikein hyvä tähän vuodenaikaan puuvillaisten jälkeen ja ennen oikeisiin villaisiin siirtymistä. Mikä on sinun lempilankasi juuri nyt?

Lankaa näihin meni digivaa`an mukaan 36-38g. Vielä on näitä lankoja korissa, että saisin monta, monta myssyä, mutta taidan nyt siirtyä neulomaan niitä mustia sukkia välillä.

PIENIÄ LEIPUREITA

Eipä sitä ole tässä mökissä pullaa leivottukaan aikoihin, moneen kuukauteen.  Nyt sain tyttären houkutelluksi tänne leipomaan, kun hänellä oli minulle mustikoita sankollinen ja eivät oikein mahtuneet hänen pakasteeseensa, niin pyysin tuomaan. Hän innostui lastensa kanssa tulemaan, kun ukkokin oli reissuhommissa. Oli vähän vaihtelua arkeen.

 Tämä tytär on sellainen joka ei neulo, eikä ompelekaan juuri korjaustöitä ja jotain verho- ja lakanajuttuja enempää,  mutta leipominen ja ruuanlaitto ovat SE juttu, josta hän tykkää. Olin niin iloinen ja kiitollinen, kun sain pakkaseen vajaat 100 korvapuustia, ison pellillisen porkkanapiirakkaa, pari tiikerikakkua. Illan päätteeksi tekaisi vielä teinin avustuksella kaksi pellillistä pizzaa, jotka syötiinkin sitten iltapalaksi ennen tyttären lähtöä kotimatkalle.

Tyttärellä on kolme lasta, joista tässä kaksi ovat innolla leipomassa. Halusivat "ison palasen" taikinaa ja ne sitten kaulitsivat pikkukaulimilla levyksi ja tekivät tuollaiset "pitkot" joihin piti vielä saada saksilla leikata viillot. Itse muuten söivät nuo "pitkot" sitten ihan kokonaan.

Nyt itse odottelen, että vähän tulisi pakastearkkuihin tilaa, että saisin leipoa leipää. Alkaa jo tuo kaupan leipä maistumaan "puulta", kun sitä on pitkään syöty. Lupasin tyttärellekin leipää vastapalvelukseksi, vaikka hän toki itsekin leipoo rieskaa ja hiivaleipää.

Ja kiitos Teija, kun liityit lukijakseni.

SINISTÄ SIKSAKKIA

Tämän siksak myssyn neuloin myös loman aikana tyttären "isolle" pienelle pojulle. Eipä sitä tässäkään ole liikaa kasvunvaraa, mutta tehdään sitten uusi kun jää pieneksi. 

Ja toisaalta tällaista puuvillaista kesämyssyähän ei enää pitkään voi pitää, kun syyskylmät tulevat. Sitten on jo villaisen aika. Lanka on Katian Cotton Stretchiä, menekistä ei tietoa, kun ei ollut mökillä vaakaa mukana, mutta luulisin jotain 30g ehkä.

KUNNON METSÄSTYSHOUSUT VELJEKSILLE

Huomenna klo 12.00 alkaa sorsastus. Ja mitä isä edellä, sitä pojat perässä.

Nämä kuulemma tilattiin jo viime syksynä. Poikien äiti alkoi jahkailemaan, mistähän sais maastokangasta, kun veljekset olivat pyytäneet ompelemaan heille "ensi vuoden sorsajahtiin" uudet metsästyshousut. Ja mitäpä sitä ei minun kätköistäni löytyisi. Vein tyttärelle viiden metrin pätkän oikeaa kunnon maastoenstexiä vuodelta -94. Nyt on poikien housut valmiit ja sehän ruokahalu kasvaa syödessä, niin seuraava toive oli että takki myös. Tytär on vähemmän ommellut vielä, mutta kyllä häneltä varmaan takkikin onnistuu, kunhan hyvät kaavat löytyy. Housuissa ei ole vuoria ihan sen takia, että voi jo nyt käyttää ja sitten talvella voi laittaa villahousut alle. Neuloinhan molemmille sellaiset viime talvena. Ikää näillä metsästäjillä on 5v ja 4v.

LOMALLA NEULOTTUA

Viikon lomalla ehdin neuloa nämäkin niin, että tänään neuloin nauhat toiseen musta-beigeen myssyyn. Kelta-harmaa on Dropsin Cotton Merinoa, valko-harmaat Katian Merino 100%, vihreä ja musta beiget ovat Hjertegarnin Carolinaa.

Nyt kai pitää jatkaa sitä mustien sukkien neulontaa. Alkuun ajattelin, että yhdeksät sukat riittävät. Mutta sitten yhdet neuloin sen kokoiset, että olivat toiselle "isolle" vävylle vähän liian isot, niin annoinkin yhdelle sitten kahdet sukat. Ja yhdet lahjoitin kummipojalle. Hän pyöräilee todella pitkiä matkoja, niin villasukat ovat hyvä lämmike jalkoihin tavipyöräilyssä. Sukkia joudun varmaankin neulomaan 11 paria, että kaikki suvun miehet saavat sopivan kokoiset.

Ja on niitä taas keskeneräisiä ja tilauksessa aloittamattomiakin töitä. Aloittanut olen musta-valkoista leveäraitaista takkia viimeisimmälle tulokkaalle.  Sekin piti aloittaa kahteen kertaan kun eka viritys oli liian pieni. Siihen sitten sukat ja tumput ja myssy lisäksi ja housutkin on kai tehtävä, mustat nekin. 

 

Kasvattamani asterit olivat alkaneet kukkimaan lomani aikana. Tykkään erityisesti tästä vaaleanpunaisesta väristä. Violettia ja valkoistakin on, mutta tämä on ihanin. Tämän myötä toivotankin oikein hämyisää elokuun viikonloppua kaikille.

KESÄNORJALAINEN KESÄVAUVALLE

Tämä valmistui viime viikolla lomareissulla. Ulkona mökin pihalla järven rannassa oli mukavan vilpoisaa istua ja tikuttaa. Piti neuloa oikein pikavauhtia, kun tytär sai yli nelikiloisen pojanjässikän ja hänelle aiemmin neulomani lakki ei mahtunut kuin pään viereen. Neuloin myös toisen, kirkkaan sinisen siksak-myssyn Katian cotton Stretchistä, mutta siitä ei ole kuvaa nyt.

Niin, nuo vauvamyssyjen kokokäsitteet ovat ainakin minulle hebreaa. Mikä on esim siksak-myssyn ns."vauvakoko"? Kun se mielestäni oikea vauvakoko ei mahtunut tämänkään neljän päivän ikäisen, yli nelikiloisen pojun päähän. Korkeutta ja leveyttä piti lisätä muutaman silmukan ja kerroksen verran.

Onneksi minulla oli lankaa iso kassillinen mukana ja suunnilleen puolet puikkoarsenaalistakin, niin äkkiäkös tuon yhden pipon tekaisee. Ja kaksikin.

Lanka tässä on Hjertegarnin Carolinaa, mikä on puoleksi puuvillaa ja puoleksi akryylia. Puikot 3 neliskanttiset koivuiset. Menekkiä en tiedä, mutta arvelisin jotain 32g ehkä.

YMPYRÄ SULKEUTUI

Täältä tullaan elämä!

Yksi ympyrä sulkeutui tänä kesänä, kun nuorempi teini pääsi ripille. Rippileiri oli juuri samassa paikassa, missä isänsä 43v sitten oli paikan ihan ensimmäisellä leirillä. Ja muisteli, kunka he pojat joutuivat lapioilla kaivamaan jotain kaapeliojaa kymmeniä metrejä päärakennuksesta jonnekin rantamökkiin. Eipä siinä taittu silloin paljon raamattua lueskella ja muutenkin kuulosti näin jälkikäteen siltä, että kaksiviikkoinen taisi olla enemmänkin työleiri.

No teinille sanoin, että hän ei alkaisi ihan ojaa kaivamaan leirillä,sillä sitä saa tehdä koko loppuelämänsä sitten. Isällään on sitä "ojan kaivamista" riittänyt.

 

Eipä sitä tullut minullakaan mieleeni 43v sitten kun itse pääsin juhannuksena ripille kotikirkossani, että kymmeniä vuosia myöhemmin katselen nuorimmaistani, jolla on sama musta rippihame yllään kuin itselläni oli. Kotikotoa tuo löytyi ja vaikka teini sai uudenkin hameen, isosiskon ompeleman, valinta oli selvä. Äidin vanha hame laitetaan konfirmaatioon. 

Kotikylän ompelijalla tuon teetin ja itse ostin kankaan osuuskaupasta. Laadukasta on kangas, kulumisen jälkiä ei ole eikä minkäänlaisia langanjuoksuja näy. 

Tämän hameen säilytän vielä lastenlapsillekin, sillä muutaman vuoden kuluttua on ensimmäinen tyttö rippikouluiässä. Jos vain ajan muoti sallii, niin aion tarjota tuota hametta. Minulla hame oli lähes polviin asti, mutta olinkin lyhyempi kuin teini on nyt. 

 

Kesä on edennyt loppuun kohta. Blogissani on ollut hiljaista. Ei ole yksinkertaisesti ehtinyt eikä jaksanut istua koneella, kun aika on mennyt ulkopuuhissa kokonaan. Välillä olen muutamissa blogeissa vieraillut, mutta omaani en ole jaksanut päivittää.

 Käsitöitä olen silti tehnyt jonkin verran. Huomasin tuossa kovimmilla helteillä, että on helpompi istua ulkona varjossa isojen kuusien juurella, jonne aurinko ei paista oikeastaan kuin ihan vähän aikaa aamupäivällä ja jonne tuuleskelee isolta peltoaukealta vilvoittavasti koko ajan ja neuloa siellä. Sisällä ei jaksanut olla yhtään. 

Käväisin yhtenä oikein kuumana päivänä kaupungissa ja odottelin kadulla kivitalojen keskellä tuttavaani puolisen tuntia, niin siihen jo meinasin läkähtyä. Kummallista, mutta täällä maalla ei oikeasti sama lämpötila ole ollenkaan niin tukala kuin oli kaupungissa. Täällähän löytyy aina jokin paikka minne vähän tuulee. Ja vielä parempi olisi jos asuisi järven rannalla. niin sieltä tulisi viilennystä kolmenkymmenen asteen helteilläkin. Senkin totesin ihan käytännössä viime viikolla, kun saatiin lomailla sellaisessa paikassa.

No nyt on kuitenkin jo syksyn hajua ilmassa. Näiden pihalta poimimieni kesäisten kukkien kera toivottelen kaikille blogini lukijoille ja myös satunnaisille vierailijoille kauniita syksyisiä päiviä. Mie lähen poimimaan punaherukoita.