lauantai 26. huhtikuuta 2014

LUONNONVALKOISIA PALMIKKOMYSSYJÄ


Neulekahvila-tuttavani myssyt ovat siis nyt tässä. Neuloin varuilta kaksi, kun ekasta tuli mielestäni liian matala ja olinkin ihan oikeassa. Hän valitsi tuon oikealla olevan vähän pitemmän version, kun se näytti paremmalta päässä.
Lankana tässä oli Dropsin Merino Extra Fine ja Baby Merino. Puikot neloset ja lankaa meni 110g.
Tuohon lyhyempään myssyyn käytin Merino Extra Finen kaverina ikivanhaa Novitan Woolia ja vaikka kerroksia on vähemmän, lankaa meni just saman verran. 
Lupasin kyllä neuloa vielä kolmannenkin, jos rupeaa tuntumaan siltä, että pituutta olisi saanut olla vieläkin enemmän, ehkä yhden palmikon verran. Nopsaan näitä neuloo, kun alkuun pääsi.

10 kommenttia:

  1. Nättejä myssyjä, palmikko sopii hienosti myssyihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole oikein paljon palmikoita harrastanut, mutta hyvinhän nuo onnistuivat. Saajakin oli tyytyväinen.

      Poista
  2. Vitsi, miten hienoja myssyjä. Pitäiskö minunkin ottaa härkää sarvista ja kokeilla tuollaista myssyä. Palmikon tekniikka on kyllä tiedossa, mutta pelkään sen olevan niin isotöinen ja kun pitää olla ajatukset koko ajan käsillä olevassa työssä.
    Lämpimiä kevätpäiviä sinne teille!
    -Satu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä. Ei palmikon teko ole ollenkaan vaikeeta.
      Hyvää kevättä myös sinulle!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Minustakin näistä tuli kauniit. Olihan minulla valmis malli, tosin aikas kulahtanut ja nyppyinen, mutta sen perusteella tikutin nää.

      Poista
  4. Täälä on Pilvikirsikan "neulekone" taas teheny hommia. :) Oot sä nopia ja ahkera kaikinpuolin. Kunnon leipomukset teheny pääsiäiseks. Mahtavia kuvia pääsiäiskokosta! Ja kivan väristä lankaaki olit ostanu. Elämän makunen blogi sulla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan kommentistasi!
      No, tää on sitä meikän harmaata arkea. Välillä pitää surruuttaa kuin vanaha polkusingeri, kaikkea pitää ehtiä, kun on tuota "sakkia" kohta 50 henkeä. Ei jouda muori sammaloitumaan ja paikoilleen ei auta jäädä makoilemaan. En jaksa sisustaa huushollia enkä haalia kaupoista alvariinsa kippoja ja pyttyjä hyllyjen ja kaappien päälle. Kun sitten ei voi tehä muuta ku istua jalat nätisti vierekkäin ja ihailla fiiniä kotiaan. Meillä on mottona se, että kotona pitää saada tehdä vaikkajamitä ja kaikilla pitää olla mukavaa.
      Juu, arvaas vain millaista oli kun tultiin kokolta sisälle? vaatteet haisi savulta ja hiekkaa tuli eteiseen pienten kengissä ja vähän isompienkin. Sitten vielä muutama levitti illan päätteeksi kasan lankoja ja ehti aloittaa uutta neulomustakin. Eli koko ajan tehdään jotain. Se vissiinkin on sitä ELÄMÄÄ.

      Poista