SINISTÄ SIKSAKKIA

Tämän siksak myssyn neuloin myös loman aikana tyttären "isolle" pienelle pojulle. Eipä sitä tässäkään ole liikaa kasvunvaraa, mutta tehdään sitten uusi kun jää pieneksi. 

Ja toisaalta tällaista puuvillaista kesämyssyähän ei enää pitkään voi pitää, kun syyskylmät tulevat. Sitten on jo villaisen aika. Lanka on Katian Cotton Stretchiä, menekistä ei tietoa, kun ei ollut mökillä vaakaa mukana, mutta luulisin jotain 30g ehkä.

KUNNON METSÄSTYSHOUSUT VELJEKSILLE

Huomenna klo 12.00 alkaa sorsastus. Ja mitä isä edellä, sitä pojat perässä.

Nämä kuulemma tilattiin jo viime syksynä. Poikien äiti alkoi jahkailemaan, mistähän sais maastokangasta, kun veljekset olivat pyytäneet ompelemaan heille "ensi vuoden sorsajahtiin" uudet metsästyshousut. Ja mitäpä sitä ei minun kätköistäni löytyisi. Vein tyttärelle viiden metrin pätkän oikeaa kunnon maastoenstexiä vuodelta -94. Nyt on poikien housut valmiit ja sehän ruokahalu kasvaa syödessä, niin seuraava toive oli että takki myös. Tytär on vähemmän ommellut vielä, mutta kyllä häneltä varmaan takkikin onnistuu, kunhan hyvät kaavat löytyy. Housuissa ei ole vuoria ihan sen takia, että voi jo nyt käyttää ja sitten talvella voi laittaa villahousut alle. Neuloinhan molemmille sellaiset viime talvena. Ikää näillä metsästäjillä on 5v ja 4v.

LOMALLA NEULOTTUA

Viikon lomalla ehdin neuloa nämäkin niin, että tänään neuloin nauhat toiseen musta-beigeen myssyyn. Kelta-harmaa on Dropsin Cotton Merinoa, valko-harmaat Katian Merino 100%, vihreä ja musta beiget ovat Hjertegarnin Carolinaa.

Nyt kai pitää jatkaa sitä mustien sukkien neulontaa. Alkuun ajattelin, että yhdeksät sukat riittävät. Mutta sitten yhdet neuloin sen kokoiset, että olivat toiselle "isolle" vävylle vähän liian isot, niin annoinkin yhdelle sitten kahdet sukat. Ja yhdet lahjoitin kummipojalle. Hän pyöräilee todella pitkiä matkoja, niin villasukat ovat hyvä lämmike jalkoihin tavipyöräilyssä. Sukkia joudun varmaankin neulomaan 11 paria, että kaikki suvun miehet saavat sopivan kokoiset.

Ja on niitä taas keskeneräisiä ja tilauksessa aloittamattomiakin töitä. Aloittanut olen musta-valkoista leveäraitaista takkia viimeisimmälle tulokkaalle.  Sekin piti aloittaa kahteen kertaan kun eka viritys oli liian pieni. Siihen sitten sukat ja tumput ja myssy lisäksi ja housutkin on kai tehtävä, mustat nekin. 

 

Kasvattamani asterit olivat alkaneet kukkimaan lomani aikana. Tykkään erityisesti tästä vaaleanpunaisesta väristä. Violettia ja valkoistakin on, mutta tämä on ihanin. Tämän myötä toivotankin oikein hämyisää elokuun viikonloppua kaikille.

KESÄNORJALAINEN KESÄVAUVALLE

Tämä valmistui viime viikolla lomareissulla. Ulkona mökin pihalla järven rannassa oli mukavan vilpoisaa istua ja tikuttaa. Piti neuloa oikein pikavauhtia, kun tytär sai yli nelikiloisen pojanjässikän ja hänelle aiemmin neulomani lakki ei mahtunut kuin pään viereen. Neuloin myös toisen, kirkkaan sinisen siksak-myssyn Katian cotton Stretchistä, mutta siitä ei ole kuvaa nyt.

Niin, nuo vauvamyssyjen kokokäsitteet ovat ainakin minulle hebreaa. Mikä on esim siksak-myssyn ns."vauvakoko"? Kun se mielestäni oikea vauvakoko ei mahtunut tämänkään neljän päivän ikäisen, yli nelikiloisen pojun päähän. Korkeutta ja leveyttä piti lisätä muutaman silmukan ja kerroksen verran.

Onneksi minulla oli lankaa iso kassillinen mukana ja suunnilleen puolet puikkoarsenaalistakin, niin äkkiäkös tuon yhden pipon tekaisee. Ja kaksikin.

Lanka tässä on Hjertegarnin Carolinaa, mikä on puoleksi puuvillaa ja puoleksi akryylia. Puikot 3 neliskanttiset koivuiset. Menekkiä en tiedä, mutta arvelisin jotain 32g ehkä.

YMPYRÄ SULKEUTUI

Täältä tullaan elämä!

Yksi ympyrä sulkeutui tänä kesänä, kun nuorempi teini pääsi ripille. Rippileiri oli juuri samassa paikassa, missä isänsä 43v sitten oli paikan ihan ensimmäisellä leirillä. Ja muisteli, kunka he pojat joutuivat lapioilla kaivamaan jotain kaapeliojaa kymmeniä metrejä päärakennuksesta jonnekin rantamökkiin. Eipä siinä taittu silloin paljon raamattua lueskella ja muutenkin kuulosti näin jälkikäteen siltä, että kaksiviikkoinen taisi olla enemmänkin työleiri.

No teinille sanoin, että hän ei alkaisi ihan ojaa kaivamaan leirillä,sillä sitä saa tehdä koko loppuelämänsä sitten. Isällään on sitä "ojan kaivamista" riittänyt.

 

Eipä sitä tullut minullakaan mieleeni 43v sitten kun itse pääsin juhannuksena ripille kotikirkossani, että kymmeniä vuosia myöhemmin katselen nuorimmaistani, jolla on sama musta rippihame yllään kuin itselläni oli. Kotikotoa tuo löytyi ja vaikka teini sai uudenkin hameen, isosiskon ompeleman, valinta oli selvä. Äidin vanha hame laitetaan konfirmaatioon. 

Kotikylän ompelijalla tuon teetin ja itse ostin kankaan osuuskaupasta. Laadukasta on kangas, kulumisen jälkiä ei ole eikä minkäänlaisia langanjuoksuja näy. 

Tämän hameen säilytän vielä lastenlapsillekin, sillä muutaman vuoden kuluttua on ensimmäinen tyttö rippikouluiässä. Jos vain ajan muoti sallii, niin aion tarjota tuota hametta. Minulla hame oli lähes polviin asti, mutta olinkin lyhyempi kuin teini on nyt. 

 

Kesä on edennyt loppuun kohta. Blogissani on ollut hiljaista. Ei ole yksinkertaisesti ehtinyt eikä jaksanut istua koneella, kun aika on mennyt ulkopuuhissa kokonaan. Välillä olen muutamissa blogeissa vieraillut, mutta omaani en ole jaksanut päivittää.

 Käsitöitä olen silti tehnyt jonkin verran. Huomasin tuossa kovimmilla helteillä, että on helpompi istua ulkona varjossa isojen kuusien juurella, jonne aurinko ei paista oikeastaan kuin ihan vähän aikaa aamupäivällä ja jonne tuuleskelee isolta peltoaukealta vilvoittavasti koko ajan ja neuloa siellä. Sisällä ei jaksanut olla yhtään. 

Käväisin yhtenä oikein kuumana päivänä kaupungissa ja odottelin kadulla kivitalojen keskellä tuttavaani puolisen tuntia, niin siihen jo meinasin läkähtyä. Kummallista, mutta täällä maalla ei oikeasti sama lämpötila ole ollenkaan niin tukala kuin oli kaupungissa. Täällähän löytyy aina jokin paikka minne vähän tuulee. Ja vielä parempi olisi jos asuisi järven rannalla. niin sieltä tulisi viilennystä kolmenkymmenen asteen helteilläkin. Senkin totesin ihan käytännössä viime viikolla, kun saatiin lomailla sellaisessa paikassa.

No nyt on kuitenkin jo syksyn hajua ilmassa. Näiden pihalta poimimieni kesäisten kukkien kera toivottelen kaikille blogini lukijoille ja myös satunnaisille vierailijoille kauniita syksyisiä päiviä. Mie lähen poimimaan punaherukoita.