MANSIKKAA

Marjabuumi aloitettiin meillä tiistaina. Käytiin ukon kanssa poimimassa talven mansikat. 5 sankollista näin ensi alkuun ja kyllä oli hyvä fiilis poimia, kun oli niin runsaasti hyvälaatuista marjaa.   40 minuuttia meni aikaa vain niihin viiteen sankolliseen. 

Eilen sitten poimittiin miniälle kahdeksan sankollista ja tyttärelle kaksi  ja itselleni otin tuon kakun verran. Oli meitä eilen vähän useampi poimija, neljä aikuista ja muutama

lapsi, nuorin oli reilun vuoden ikäinen. Hyvin jaksoivat kaikki poimia sen tunnin ajan mitä maalla kyykittiin. 5 vuotias pieni tyttökin poimi kaksi kertaa sellaisen kolmen litran ämpärin täyteen ja kysyi sitten, et mummi voinko mää nyt alkaa syömään. Ei ollut reppana yhtään mansikkaa suuhunsa laittanut, kun oli niin ahkerana poiminut sankoonsa kaikki.

Marjoja meidän perheessä kyllä kuluu. Tyttären perhe, jossa on kolme pientä lasta, poimi viime vuonna mustikoita 13 sankollista, joista kuusi myi tuttavilleen. Nyt keväällä kertoi että loppuivat heillä kesken mustikat, olisi voinut vielä pari sankollista laittaa omaan pakkaseen. Syödäänkö teillä mustikoita kuusi sankollista talven aikana, kaksi aikuista ja lapset alle neljä vuotiaita? Eivät kyllä sairastaneetkaan juuri mitään ja lapset saivat olla päivähoidossa koko äidin työharjoittelun ajan.   Ja onhan se ilmaista ruokaa kun viitsii metsään mennä ja etsiä marjapaikat.

No tämän kakun tein eilen iltakahville. Tämä on perinne meillä. Joka kesä teen ainakin sen yhden kakun mansikoista ja juuri tällä ohjeella. Meillä on iso perhe ja kukaan ei tykkää niistä marsipaani-sokerimassamössöistä, ne on niin keinotekoisia makuja. Aitoa kermaa sen olla pitää.

Mansikka-kermatorttu

6 munaa

2 dl sokeria

150g voita sulatettuna

4 dl vehnäjauhoja

3tl leivinjauhetta

Munat ja sokeri vaahdoksi. Jauhot ja voisula lisätään taikinaan ja paistetaan 175 asteessa n 45 min. Kumotaan vähän jäähtyneenä. Täytetään kermavaahdolla ja viipaloiduilla mansikoilla. Pinnalle runsaasti kokonaisia tuoreita mansikoita ja ei muuta kuin kakkua ääntä kohti. Ohan se niiiin hyvää.

Tervetuloa lukijakseni MammaMyy

NEULONTAA MAALAUSTALKOIDEN LOMASSA

Tytär neuloi tulevalle esikoiselleen villahousut Lanettista. Tyylilleen uskollisena mustaa ja valkoista. Lankaa meni 74g  ja 2,5 puikot.

Nää on kyllä ihanat.

Toinen tytär virkkaa. On tehnyt näitä virkattuja paksuhkoja takkeja hupulla ja ilman pienille mukeroille. Omille ja vähän toistenkin. Tässä tulee sille toisen pienelle Kaksinkertaisesta Ulrikasta kauluksellinen takki.

Kolmas tytär neuloo mustia villahousuja tallveksi omalle syysvauvalleen. Lanka on Vuorelman Vetoa.

Omilla puikoilla on jälleen keltaista. Schachenmayrin Soft Woolista. Tuttavan puolitoistavuotiaalle tyttärelle. Tällä osallistun Leilan kurinhaasteeseen, mikä jatkuu aina elokuun loppuun asti. Luulen, että valmistuu siihen mennessä.

Tässä virkkaajatyttären jo valmis takki omalle pienelle tyttärelleen. Lanka Novitan Siiriä, 100% akryylia ja 2 kerää meni..

Musta-valkoisten villahousujen pariksi tytär neuloo punaista puseroa.  Lanka Gjestalin Knoppia. Ostettu vuosia sitten Lankamaaillmasta. Aivan ihana lanka tämäkin, mutta harmi kun sitä ei saa enää.

Niin meillä on menossa talonmaalaustalkoot tämän viikonlopun aikana. Vävyt, oma poika ja talon isäntä päättivät maalata talon nyt. Se on ollutkin huonokuntoinen jo vuosia, kun talolla on ikää kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta. Etelänpuolihan se aina ensimmäisenä rapistuu ja ikkunanpieletkin kaipaavat uusimista. Seitsemän ukkoa , yksi oma likka ja liuta mukeloita häärää ulkona talon kimpussa. Minä ja kolme likkaa huolehditaan talkooporukan muonituksesta. Tietystikin neulotaan välillä aina, kun nytkin on taivas pilvessä ja ulkona ei kaikille ole puuhaa.  Suunnattoman suuresta lankavarastostani löytyivät kaikkiin edella kuvattuihin töihin langat. Ovat likat jo oppineet hyödyntämään äidin lankalootia.

Nämä on muuten aivan ihania tällaiset projektit. Kaikille on mieluista tekemistä ja saa samalla kuulumiset vaihtaa ja suunnitella uusia kekkereitä. Minä niin tykkään.

MUN IHANAT PIENET

Jahas, mitäs täällä oikein ois nyt hommia?

Täällähän on vähän Mullin Herkkua ämpärin pohjalla.

Nämä vasikat on kyllä sen näköisiä, et haluavat vähän lisää sapuskaa.

Hei, ootas nyt vähän kun tarjoilija jakaa. Ei turpaa ämpäriin.

No otti se sen kuitenkin, ämpärin.

Ei muuta ku ämpäri takaisin ja jokaiselle oma pikku kasa herkkua.

Taas sain muutamaksi päiväksi pikku apulaisen navettaan.  Ja niin oli innokas, että saatiin monissa miehin aikuiset käyttää konstit, että saatiin apulainen pois navetasta. Huomatkaa kesäinen navettakostyymi, näillä pärjää helteellä hyvin.

SE ON SITTEN JUHANNUS MAALLA

Keskikesän juhla on jo portailla, ihan oven takana. Eilen keitin juhannusjuustoa oikeasta maidosta. Kampaajalta tulin ja laitoin maidon puol neljän aikaan lämpenemään ja juoksettumaan hellalle. Taisi olla siinä vähän ennen viittä kun maito jo kiehui hiljalleen ja sitten puol kymmenen aikaan oli ensimmäinen kattila jo jäähdytyksessä.  Parikymmentä litraa nyt keitin ja siitä tuli valmista keittoa  13 litraa. Oli kyllä niin valkuaispitoista maitoa että kokkareita tuli reilusti ja neste meinasi käydä vähiin. Välillä pidin kantta keitoksen päällä ettei vallan haihdu liemi.

Tänään sitten on vuorossa ikkunoiden pesua. Aloitin sitä jo toissa yönä, kun isäntä ajoi rehukuormia aumaan. Hän oli pellolla kahteen saakka, mut mie lopetin puol yhdeltä, kun oli jo niin hämärää, etten nähnyt enää likaläikkiä ikkunoissa. Mun on aina ihan pakko pestä ikkunat juhannukseksi.

Tytär tuli jo eilen siskonsa lasten kanssa juhannuksen viettoon. Onneksi tulivat, niin sai vävypoika leikata pihanurmen. Meillä se kasvaa hurjaa vauhtia aina, vaikka lannoitetta on laitettu viimeksi vuonna -92. Pitkä, sankka kasvu on leikattava kerran viikossa. Pieniä apulaisia minulla on täällä jo kolme kappaletta ja illalla tulee lisää, kun toinen tytär kolmen lapsen kanssa tulee. Aattonakin sitten tulee vielä yksi perhe ja juhannuspäivänä yksi kolmilapsinen perhe. Vilskettä siis riittää tämän mummon tanhuvilla. Säätiedotus on nyt onneksi luvannut kaunista, niin se tietää ulkona oloa.

Sitä ulkona oloa ja ulkoruokintaa varten ostin neljä isoa korjolohta, jotka vävypoika savustaa. Ämpäripotut kipataan ja katsotaan, mitä sieltä löytyy. Vähän jännittää, saadaanko uusia pottuja juhannukseksi. Sitten vihersalaattia omalta kasvimaalta, sipulia kasvihuoneen parvekelaatikoista ja kaupasta kotimaista paprikaa, tomaattia ja kurkkua. Siinä meidän juhannusmenu. IHANAA!

LÄMPÖISTÄ JA ILOISEN RAUHALLISTA, NAUTITTAVAA JUHANNUSTA KAIKILLE

T. Pilvikirsikka

MEIDÄN MAALLA

Tänään on vielä ihan pakko laittaa nämä kuvat. Kuuluvat niin kiinteästi kesääni ja tästä se kesä yleensä oikeasti alkaakin kun saadaan navetan asukit ulos laitumelle. Nelisenkymmentä hännän heiluttajaa marssii oikeassa järjestyksessä aamuin illoin laitumelle. Vanhat rouvat menevät jonon keulilla ja pitävät ensikertalaiset tiukasti takanaan. Äkäinen pään heilautus etuilijoille:"pysykääpäs ruodussa".  Yksi äpyli oli poikinutkin laitumelle toissa yönä, mutta vasikka oli kuollut. Tällaista sattuu aina silloin tällöin.

ArmiL, tervetuloa lukijakseni. On niin mukavaa saada uusia lukijoita ja jos vielä kommenttia muistaisitte jättää, niin se kyllä ilahduttaa oikeasti täällä keskelläeimitään.