Niin se kesä taas siirtyi kauniiden muistojen joukkoon. Kesän viimeiset sadonkorjuut alkavat olla purkissa ja enää on kasvimaassa porkkanaa, punajuurta, lehtikaalta ja persiljaa. Tänään keittelin viimeisistä tomaateista ja paprikoista sosetta sillä tutulla Kodin Pellervon ohjeella, millä olen vuosia jo soseen tehnyt.
Tuunailin ohjetta vähän omaan makuuni soppeliksi, jätin mm. etikan pois, kun sitä ei kyllä tarvitse jos soseen pakastaa. Aineethan tähän ovat tomaatti, paprika, sipuli ja valkosipuli. Sitten mausteeksi sokeria, suolaa, mustapippuria, valkopippuria, basilikaa ja oreganoa.
Meillä tätä käytetään etupäässä pitsaan ja on kyllä niin maailman parasta kuin olla ja voi. Tytär hokasi, et tää vois olla hyvää kun tekis tomaattikeiton. Oli kokeillut kaupan jostain soseesta ja muksut olivat tykänneet. Lämmittäis kyllä mukavasti sitten tammikuun pakkasilla.
Ja se minusta on tässä parasta, kun tietää ettei ole yhtään kasvinsuojeluaineita eikä säilöntäaineita noissa aineksissa.
Niin, tuli sitä satoa parsakaalistakin, mutta ne syötiin sitä mukaa kun kasvoi. Ruusukaali ei tehnyt yhtään pyöreää palleroa, vartta vain kasvoi. Ja sipuli kasvoi hyvin, niin punasipuli, ykkössipuli kuin ryvässipulikin. Ja valkosipuli tietysti. Porkkanat aion laittaa esikiehautettuna pakkaseen, kun ei meillä ole nyt toimivaa kellaria enää. Mutta hyviä ne on sieltäkin syötynä ja meillä syödäänkin porkkanaa jossain muodossa joka päivä.
Neulottukin on. Sain just yhden keltaisen vauvan myssyn valmiiksi, yhdet valkoiset vauvan sukat samoin ja nyt alkoi sukkabuumi. Teini neuloi vajaassa viikossa veljensä kolmivuotiaalle pojulle puseron ja siitä tuli kyllä ihana. Laitan kuvaa sitten, kunhan pusero on saajansa päällä.
nams mitä herkkua :)
VastaaPoistaSe on tosi herkkua.
PoistaNäyttääpä herkulliselta, oma tekemä on aina parasta, silloin tietää mitä suuhunsa laittaa.
VastaaPoistaNiin se on. Kunpa ehtisikin kaiken sapuskansa tehdä ihan alusta asti itse. Aina ei ehdi ja silloin on turvauduttava valmiiseen.
PoistaTämä on kyllä herkullisen näköistä. Voi kuvitella, miten herkullista pitsan kanssa, nam:) On sinulla upeita neuletöitä. Näin syksyllä neulominenkin houkuttelee, vaikka ompeleminen onkin enemmän se minun juttu. Minulla olisi miehelleni ihana norjalaisneulepusero kesken ja sen jatkaminen vuoden jälkeen tuntuu hirveän työläältä:D. Jään tänne lukijaksi saamaan inspiraatioita sinulta.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Tuo tomaattijuttu on kyllä huippua. Ei tarvii paljon muita mausteita pizzaan laittaa.
PoistaMiekii neuloin ensin nuorena ja sitten perheen kasvun myötä hurahdin ompeluun ja nyt mummona neulon taas. Jäin taas neulekoukkuun v. 2001, kun vanhimpia lapsia lähti yhtäaikaa neljä maailmalle. Kai mää tein surutyötä luopumisesta sillä tavalla ja neulemania oli ihan mieletön. Ehkä siekii saat sen miehesi puseron joskus valmiiksi, älä luovu toivosta:):)
Herkulliselta näyttää.. nam♥
VastaaPoistaKiitos. Hyvää se on.
PoistaHerkullisen näköinen lisuke.
VastaaPoistaSuloisia lasten neuleita olet tehnyt.
Kaunista syksyä.
Kiitos Hilmiina. Kiva kun liityit lukijaksikin.
PoistaNuo lastenneuleet on kyllä niin minulle mieluisia neulottavia. Saa nopsaan valmista.