Nyt on niin lauhaa, ettei pööpötti tarviikaan kovin villaista ylleen, kun lähtee jouluna mummolakierrokselle. Harvoinpa sitä joulukuun lopussa plusasteita mittarissa useita ja vettä sataa kaatamalla.
Housut on resorineulosta 1o, 1n ja lanka jotain Tallinnasta tuotua viskoosi-akryylisekoitetta. Menekistä ei tietoa, eikä puikkokoostakaan, kun tytär ei muista, vyötteet ja loppulanka jäi savonmaalle.
Takki on Cataniaa, 100% puuvillaa ja se on kokonaan virkattu. Kaulukseen tulee vielä nappi, ei ollut sopivaa ja käyttöön piti saada. Samoin vetskaria täytyy vähän ommella paremmin kiinni. Nyt se on ommeltu tavallisella ompelulangalla, mutta näköjään irvistelee alaosasta. Se pitää kokemukseni mukaan ommella samalla puuvillalangalla kuin takkikin on tehty ja jälkipistoilla käsin, niin varmasti pysyy kunnolla kiinni. Ompelukoneommelta en ole ikinä käyttänyt, onko jollain kokemusta, miten se sopii neulottuihin vaatteisiin ja kestääkö?
Ja tuo allaoleva pikkupeitto on myös pööpötin äidin virkkaama. Lanka on Wendy Merinoa ja se on ollut käytössä kantokopan päällä.
Perinteitä vaalien myöskään tytär ei ole ohjeesta neulonut näitä, vaan kaikki ovat oman pään tuotantoa. Hänelle ei edes tule yhtään käsityölehteä, vaikka alaa opiskeleekin. Minun lankavarastoissa sukeltelee aina kotona käydessään ja ideat tulevat sitä mukaa kuin lankoja käsiinsä saa.