SADE

ILTARUSKO

RAITAA AINA VAAN

Näistä housuista tuli nyt tarpeeksi isot pojulle, jolla on ikää 8kk ja painoa  kymmenisen kiloa. Nuo edelliset vihreät ei mahtuneet jalkaan ollenkaan vaikka menivät hyvin vuoden ikäiselle serkkutytölle.  Niin ne on lapset eri kokoisia ja iän perusteella ei voi kyllä yhtään vaatetta neuloa. Paremminkin kannattaisi aina kysyä lapsen paino ja pituus ennenkuin alkaa mitään tikuttamaan. 

Näihin neuloin nyt sitten lahkeisiinkin kasvunvaraa et mahtuis koko talven jalkaan.

Lanka on näissä Maijaa, puikot 2,75 hiilikuituiset ja menekki 135g.

Oranssi-keltaista Hjerte-Crepeä tikutin myös housuiksi. Lanka on karheampaa kuin esim. tuo Maija, mutta menee hyvin näin kun ei tule iholle ollenkaan. Konepestävää villaa jostain -70-luvulta. Puikot oli kolmoset koivuiset ja menekki tasan 100g. Kokoa näillä suurinpiirtein saman verran kuin edellisilläkin, ehkä vähän kapeammat ja lyhyemmät lahkeet . En tiedä kenelle nää kelpaa, aika sen näyttää.

Niin tuolla aiemmin kysyttiin pysyykö resorivyötäröiset housut ylhäällä ilman kuminauhaa tai nyöriä. Kokemuksen perusteella voin sanoa et ihan pienellä lapsella pysyy, kun hän ei vielä liiku. Ja on mukavamman tuntuinenkin , kun ei ole vyötäröllä kamalan paksua palletta. Tiukka resori vain, niin on hyvä. Isompien, jo kohta liikkuvien lasten villareihin olen neulonut kuminauhakujan. Villalangasta punottu nyöri ei ole hyvä.

Seuraavaksikin aloitin eilen villahousuja. Nyt värityksenä meleerattu harmaa ja punainen.

VILLAHOUSUKELIT TULEVAT IHAN VARMASTI

Että ois kylmien tullessa taas pienille lämmintä ylle, aloitin näillä villahousuilla. Koot ovat aina vähän hakusessa, niin neulon aina useammat samanlaiset eli niin kauan kuin lankaa riittää. Sain kuin sainkin valmiiksi nämä päättelyä vaille ennen käden kipeytymistä.

Koot ovat vuoden ikäiselle isommat ja pienemmät ehkä 6-8kk.

Lanka on Pirta Purppuria jostain -70 luvulta ja sitä meni isompiin 110g ja pienempiin 95g.

Vihreä-valkoiset ovat lähes samaa kokoa kuin edellisetkin. Lanka on näissä Maijaa ja menekki 110g. Nämä tikutin hiilikuituisilla 2,75:lla ja tuli kyllä tasaista jälkeä vaikka neulontatahti oli hidasta. 

On se kyllä kumma homma miten paljon puikot vaikuttavat neulontajälkeen. Olen tehnyt huomion, että eri langat tarvitsevat erilaiset puikot. Koivuisilla aloitin nyt toisia vihreä-valkoisia, mutta ihmettelin jäljen epätasaisuutta, kunnes hokasin vaihtaa puikot taas hiilikuituisiin. 

Maija-lanka minun on siis neulottava mustilla puikoilla. 

ELOKUUN AATOKSIA

Kun en ole nyt menneinä viikkoina voinut paljon neuloa, niin laitetaan kuvia sitten langoista ja keskeneräisistä töistä. Näistä tulee raitaiset villahousut, kahdetkin varmaan. On sitä vanhaa hyvää lankaa -70 luvulta. Konepesun kestävää ja kivan tuntuista neuloakin.

Keskeneräisiä on pöydän täydeltä. Kipeällä kädelläni olen pikkuisen aina joka päivä yrittänyt tikuttaa, mutta hitaasti tulee valmista. Siinä missä täydessä terässä ollessani menee tuollaisiin vajaan vuoden ikäisen villareihin pari päivää, niin nyt menee viikko. 

Kummallista on kyllä tää kipu, kun se välillä oireilee tosi paljon ja ei tahdo pystyä juuri mitään nostamaan eikä ranteesta taivuttamaan. Sit taas toisena päivänä ei tarvii särkylääkettä ottaa ja mietinkin et kuvittelenko vain sen kivun, eihän tässä mitään ole. Haittaa tosi paljon ihan kotitöiden tekoakin väliin, mut kun nekin on ihan pakko saada tehdyksi. Se kun tää maatila on vähän sellainen työmaaruokala, jossa porukalle on oltava kunnon ruokaa et jaksaa töitä paiskia.  Ei jaksa kaupasta valmiita sapuskoja niin paljon kantaa mitä tarvittaisiin ja ei kai ne kyllä meillä oikein maistuisikaan kun on kotiruokaan totuttu.

No päivä kerrallaan tässä mennään ja uskoisin, että tästä vielä käsityökäsi tulee.

Tuossa aiemmin tuli kommenttia taas siltä Anonyymiltä. Takavuosilta minulla on ikäviä kokemuksia häneltä. Ei ollut koskaan mitään hyvää sanottavaa. Ilkeitä ja pisteliäitä kommentteja lateli tulemaan. Silloin päätin että olkoon millainen kommentti tahansa, hyvä tai huono, jossa on lähettäjänä taas se Anonyymi, poistan kaikki hänen kommenttinsa. Minusta on paljon reilumpaa kun laittaa edes jonkinlaista nimeään tai nimimerkkiään viestiinsä. Tulee vaan mieleen, että onkohan hän joku ihan tuttukin ja kun ei kehtaa muuten keljuilla, niin sitten pitää tuntemattomana saada sanoa hankalasti. 

No tämänkertainen Anonyymi kyseli vain virkattuihin takkeihin ohjetta. Enpä niitä voi kenellekään antaa kun ei niitä ole itsellänikään, eikä ole tyttärilläkään. Meillä koko klaani tekee ihan omasta päästään kaiken. Sitä vain luodaan silmukat ja aletaan virkkaamaan tai neulomaan. Väliin joutuu toki purkamaan, mut sehän kuuluu asiaan. 

Eikä mun aikanikaan riittäisi minkäänlaisten ohjeiden kirjoittamiseen.  Jos tää Anonyymi olisi laittanut reilusti nimensä kommenttiinsa, niin tiedä vaikka olisin auttanut häntä ihan henk.koht. Mutta tänne blogiini en kyllä jaksa alkaa ohjeita väsäämään.

Tällaiseen puuhaan sitä pystyy kyllä vasemmallakin kädellä. Saa oikea käsi roikkua ihan vapaana sormet suorassa. Tässä paistuu Atrian fetajuusto-mustapippuri Wilhelmiä ja Huilun tuhtia. Isännälle on takana Atrian Hiillosta. On se vaan niiin hyvää kesällä tuo makkara. Onneksi kesä on näin lyhyt, niin ei tule vuoden mittaan kovin paljon makkaroita syödyksi. Liika on aina liikaa.

Kovin on vielä kaikki vihreää, vaikka syksyn tuntua on jo jonkin verran ilmassa. Vähän on koivuista keltaisia lehtiä lentänyt nurmikolle. Syystöitä on kyllä paljonkin tekemättä, joten lämmintä saisi jatkua pitkään. Se tuntuu talvikin sitten lyhyemmältä kun syksyyn ajoittuu oikein kauniita ja lämpöisiä päiviä. Sitä täällä maalla aina toivoo, ettei tulisi kovin ääri-ilmiöitä säiden suhteen, vaan olisi sellaista tasaisen yksitoikkoisia päiviä paljon. Ei kovia sateita eikä kovia pakkasia eikä kamalia helteitäkään eikä liika kuivuuskaan ole hyväksi. No toivoahan aina saa ja siihen pitää tyytyä mitä yläkerrasta annetaan. Hän säät ja ilmat säätää.