keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

SE KUKKI JO





Pilvikirsikka kukki jo. Ei kestänyt kukkaloisto kovin kauan näillä helteillä. Kaunis se oli taas ja niin ihana kun ensimmäisenä aina keväisin puhkeaa valkoiseen kukintoonsa. 
On tämä vaan ihmeellinen kevät ollut. Enpä muista kuin yhden kevään kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin oisin saanut kukkani istuttaa ulos jo toukokuun puolella. 
Ja kasvimaan olen varmaan vain kerran kylvänyt toukokuun 15. päivänä, silloinkin toppatakki päällä oli kun oli niin kylmää. Mutta porkkana piti saaja maahan.
Nyt minulla on porkkana kohta harventamisvaiheessa ja mikä yllätys, rikkaruohoja ei ole juuri yhtään.
Punajuuri oli itänyt , samoin herne ja kehäkukkapenkkikin kasvimaan laidalla oli taimettunut toissapäiväisen sateen jälkeen. Tänään aion istuttaa lastenlasten kanssa kukkia. Kaikki perennojen välit täyteen kesäkukkia, niin ei jää rikkaruohoille elintilaa. Tytär ja miehensä tulivat eilen oikein kahdella autolla hakemaan minulta kukkia omaan pihaansa. Peräkontti tuli kyllä täyteen molemmissa autoissa ja osin peräpenkeillekin piti laittaa. 
On niin ihanaa, kun voi lapsillekin kesäkukat kasvattaa ja vähän syötävääkin, persiljaa ja salaattia. Kuluupahan niilläkin aika sitten kunnon harrastuksen parissa, eikä mene maalikylillä juostessa turhanpäiväisen tavaran haalimisen perässä. 
Sehän on nähty ja koettu tosiasia, että jos ei ole mielekästä tekemistä, niin sitten hypätään autoon ja lähdetään shoppailemaan. Olen hokannut, että kun pusken nuorelle väelle kukkia, niin innostuvat laittamaan pihojaan ja kasvimaataan ja touhuavat mukeloittensa kanssa kotosalla ja ulkopuuhissa.
Ja ukot on mielissään kun naisväki ei shoppaile koko kesää.

Alimmassa kuvassa on sitten sitä ämpäripottua. Kohta uskallan katsoa onko siellä mullan alla mitään syötäväksi sopivaa. Pari kuukautta ovat ensimmäiset olleet, varsi ainakin on komeaa. Se onkin sitten herkuttelupäivä, uusia pottuja ja omasta kasvihuoneesta sipulia. Ja oikeaa voita kyytipojaksi.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

KASVIMAANI NYT


Tällaisiin laatikoihin tai lavoihin laitoin nyt kasvimaani. Jo viime kesänä minulla oli näitä, mutta kun se kesä oli sateinen niin ei oikein mikään kasvanut niin hyvin kuin odotin. Tähän on helppo kylvää, kun saa vähän korkeammalle ripotella siemenet. Multa pysyy hyvin laatikossa ja rikkaruohojen kitkeminenkin on helppoa.


Salaatin kylvin ensin kasvihuoneelle huhtikuussa ja nyt istutin vain taimet ulos. Suuri osa on vieläkin purkeissa ja niistä ollaan jo muutaman päivän ajan saatu syötävää. Kylvin toisenkin satsin itämään kun salaattihan menee aikas pian vanhaksi jos on näinkin lämmintä pitkään.  Saan ne sitten muutaman viikon päästä laittaa maahan.


Kaalin taimiakin kasvatin taas pitkästä aikaa. Lehtikaalia on nyt ensimmäisen kerran kokeilussa. Saas nähdä millaista sapuskaa osaan siitä laittaa. Ohjeitahan varmasti löytyy pilvin pimein netin syövereistä.
Ruusukaalia olen joskus aiemmin laittanut ja sain todella hyvän sadon. Kuivana ja lämpimänä kesänä vain on kirpat riesana, ne saattavat syödä kaiken ennenkuin viljelijä ehtii "kissaa sanoa". En tiedä auttaisko harso, jos levittäisin sen kaalimaalleni.


Parsakaalista meillä tykkäävät kaikki. Vähän pelkään, että laitoinko liian tiheään kaalini, mutta kun noita laatikoita siippa teki vain tuon verran  ja maatakin olisi pitänyt möyhentää lisää, niin päätin pärjätä nyt näillä.


Palsternakkaa kasvaa tässä. Se on hyvää lihakeitossa ja karjalanpaistiinkin laitan aina selleriä, palsternakkaa, porkkanaa, lanttua ja sipulia. Vihanneksia ja kasviksiahan ei koskaan syö liikaa, niin niitä on hyvä ujuttaa ruokaan kuin ruokaan.


Persilja on näin komeaa. Kasvihuoneessa tämäkin kasvatettu ensin purkeissa.  Enpä muista tällaista kevättä, että minulla olisi jo toukokuun viimeisellä viikolla ollut persiljaa ja salaattia omasta kasvimaasta ruokapöydässä. Viime vuonnakin tein koko kasvimaan vasta viikkoa ennen juhannusta. Eikä ois haitannut vaikken olisi mitään laittanut, kun ei juuri mikään ehtinyt kasvaa kunnolla.
Toivottavasti tänä kesä on nyt erilainen.


Valkosipulin kynsiä upotin maahan toistasataa kappaletta ja melkein kaikki olivat nousseet pintaan. Harson alla pidin näitä ensin, tänään otin harson pois. Takana olevassa porkkanapenkissä on harso vielä paikoillaan. Sekin on jo itänyt ja tällä menolla saan harventaa juhannusviikolla viimeistään, varmaan ennenkin.


Ryvässipulia, ykkössipulia ja punasipulia laitoin myös aikas paljon. Sipulia kuluu meidän perheessä kyllä paljon talven mittaan. Jospa ei tulisi enää kovin kylmiä päiviä, ettei alkaisi muodostumaan kukkavarsia.


Kasvihuonesipulit parvekelaatikoissa kukoistavat ja laitoin lisääkin punasipulia ja ryvässipulia laatikoihin, kun ei kaikki siemenet mahtuneet ulos penkkiin.


Kuten kuvasta näkyy, saan yhdestä istukkaasta jopa seitsemänkin sipulia. On siis aikas satoisaa.



Ruukkupersiljaa.

maanantai 27. toukokuuta 2013

SOLISEE


Tyttären kanssa laitettiin vesiallas toimimaan. Nyt se solisee iloisesti päivisin ja antaa vähän kosteuttakin kivikkoryhmään.
Kyllä olikin ihana viikonloppu, kun aurinko paistoi ja oli lämmintä ja tuuletonta. Oli niin mukavaa ja leppoisaa puurtaa puutarhassa. Mie nautin jopa rikkaruohojen kitkemisestä, kun siinäkin saa kädet olla töissä. Kaikki käsin tekeminen on ihanaa. Ja kropalle tekee takuulla hyvää kontata ja kumarrella ja pyllistellä jos missä asennossa ihan maan rajassa. Välillä otin haravan käteen ja siinä sai oikeaa jumppaa hartiat ja kädet. Nyt ei tarvii kuntosalia.

LEHMIÄ JA LANKAA


Sain taas pieniä apulaisia navettaan. Rypsiä täynnä oleva kottikärry tyhjeni nopsaan. Saatiin sitten jakaa AIV-rehut lehmille ja vasikoille. Kylläpä oli innokkaita ja reippaita apulaisia, vanhempi aikoikin alkaa isona lehmien hoitajaksi.


Isompi apulainen sai jo palkaksi uuden pipon.  Lanka on Taas Essentials Cotton dk:ta ja menekki 47g.

torstai 23. toukokuuta 2013

MIHINKÄS MIE RAIDOISTA PÄÄSISIN



Nyt tänään on vuorossa tyttären pojille neulomani pääjutut. Kaksivuotias sai tämän oranssi-tummansiniraitaisen. Cotton Dreamia meni 43g. Tällä samalla värityksellä, mutta eri langasta tilasi toinenkin tytär neljävuotiaalleen pipon. Sopii kuulemma hyvin tumman siniseen takkiin.



Tässä pipossa on kokoa neljävuotiaalle isokokoiselle pojulle. Lähti vähän niinkuin ylimääräisenä postipojan mukaan toissapäivänä ja oli kelvannut kakkospipoksi, tuo seuraava on se ykkönen. Hyvähän se on olla useita pipoja, kun niitä hukkaankin menee kesän aikana joskus. Unohtuvat ties minne.
Lanka tässä  Essentials Cotton dk ja menekki 50g. Puikot näissä kaikissa ovat ne hiilikuituiset, resorissa 2,75 ja sileässä 3,25.



Tällaisen nelivuotiaan äiti ensin tilasi pojalle siniseen takkiin sopivaksi. Cotton Dreamia meni 54g.


Tälle pipolle ei nyt ollut ottajaa, kun on sellaista vauvakokoa ja ei nyt ole ihan pientä näköpiirissä. Aikahan se tämänkin pipon ihan varmasti kaupitsee. Tein eilen toisen samanlaisen, mutta vähän isomman, kun tykkään itse tästä värityksestä. Lanka on Cataniaa ja menekki vain 27g. Hintaa tälle tuli 1,78e, kun ostamani Catania maksoi 3,3e kerä. 

Siitä vahakantisesta vihkosta katsoin euilen, että olen nyt kevään aikana neulonut yhteensä 53 pipoa.   24 on sellaisia vauvanmyssyjä, siksakkeja ja Norwegian Sweet Baby capeja ja 29 näitä tavallisia pipoja. Tammikuussa olen ensimmäisen tehnyt. 
Samasta tietolähteestä laskin myös, että lankaa on nyt neulottu tamän vuoden aikana 5519g. Se on minulle paljon, kun on muutakin puuhaa eikä voi ihan koko päivää istua kiikustuolissa neulomassa. Vaikka sekin ois kyllä huippua.

Nyt alan luomaan silmukat siihen oranssi-tummansiniseen pipoon, että saan antaa sen viikonloppuna pienen nelivuotiaan päähän. Varmaan pikkuveljellekin pitää  jonkinlainen tikuttaa, vaikka äitinsä meinasi et hän saa isoveljen vanhan. Mutta kyllä mummi neuloo sittenkin uuden molemmille. Lankoja kyllä riittää.

Tervetuloa lukijakseni Miia A.