Reissuni suuntautui viime viikolla taas pohjoiseen päin ja kun aina pitää koluta kaikki lankakaupat, niin päätin kurkata Kempeleen Kangasvillan, vieläkö siellä on aiemmin keväällä ostamaani Katian Merino Baby lankaa. Tarvitsin oikeasti vain keltaista vauvan takkiin, miniä halusi pienelle tyttärelleen keltaisen neuleen syksyn ja talven piristykseksi. Ja olihan siellä ja enhän mie nyt yhtä keltaista kerää osta, vaan koriini hyppäsivät nuo iloisenväriset kerät joista tulee vauvaneuleita lastenlapsille. Aikas hintavaa oli lanka, mutta neuletuntuma aivan loistava. Tässä ainakin hinta ja laatu ovat molemmat korkeat. Kerrassaan ihanan tasaista jälkeä sain ja kun vertasin aiemmin aloittamaani neuleeseen, keltaiseen vauvan takkiin Gjestalin Baby-langasta, niin neulejäljestä ei voi puhua samana päivänäkään. En tiedä auttaako neuleen kastelu tai peräti pesu het uutena tasoittamaan neulepinnan. Onkohan muilla kokemuksia näistä langoista?
Sitten Oulun kaupungissa suuntasin tällä kertaa Nappi-Kikkaan nappiostoksille ja sielläkin tietysti lankahyllyille ensin. Näitä Adriafilin lankoja olen jo pitkään ajatellut kokeilevani just lasten neuleisiin ihan sen takia kun näissä on niiiiiiin ihkut värit. Just näitä värejä nuoret rouvat halajavat lastensa puseroihin, takkeihin ja villahousuihin. Ja mikäs siinä. Kun mummikin rakastaa värejä ja ei kyllä meinaa takapuoli tuolissa pysyä kun on niin riemukas olo suunnitella näistä pieniä neuleita lastenlapsille.
Minähän en lankoja het piilota kaappiin, vaan ne saavat lojua sohvalla, tuolissa tai olkkarin pöydällä ainakin kaksi viikkoa ihailujen kohteena. Kaffe Fassetin mukaanhan on kaiken luovuuden lähde se, kun antaa värikkäiden palleroiden olla siinä silmien alla ja aina kotitöitä tehdessään silmäilee ja vilkuilee aarteitaan. Ja sit ykskaks lamppu syttyy nupissa ja se idea tulee miten värejä yhdistellään ja mitä niistä keristä muotoutuu.
Tähän Genzianaan olisin mieluusti ottanut vielä oranssiakin, mut sitä ei sillä hetkellä liikkeessä ollut ja seuraavana päivänä kun soitin lankakauppiaalle, hän kertoi oranssia tulleen puoli tuntia siitä kun lähdin. Arvatkaa harmittiko? Eli tästä opin ettei lankakaupassa voi koskaan viipyä liian kauan.
Tuosta mustasta kerästä tekaisin jo tyttären tulevalle esikoiselle siksak-myssyn. Ja ihanaa neuloutuvaa lankaa tääkin. Lankaa meni muuten siihen myssyyn jotain 20g.
Ja talvea kun eletään jo meilläkin, luntakin on vähän maassa, niin mikäs sen parempaa kuin tuijotella tulehen ja laittaa Rondo Classic soimaan ja istua neulontatuolissa noiden ihanien palleroiden seurassa ja teekupponen nenän edessä ja kilistellä puikkoja. Paitsi että koivuiset ei kovin kilise.
Onneksi saan tähän harrastukseen teinitkin mukaan, niin on juttuseuraakin.
