tiistai 7. elokuuta 2012

MEIDÄN IMPI
























Impillä ei ole varmaankaan kesä ollut sitä parasta lajia, kun on tälläisia lätäköitä ollut joka paikassa. Nytkin vettä on tullut ihan kaatamalla lähes koko päivän. Olikin oikein sopiva kaupunkipäivä hakea koneisiin osia ja polkupyöriin uusia renkaita. Lankaa ostin nyt vain yhden ainoan kerän, enkä viitsi siitä kuvaa laittaa. Farkun sinistä 7-veikkaa isännän sukkiin.
Sadekesästä on ollut se hyöty, et on tullut neulotuksi aika paljon ja kun syystuulet alkavat vinkua mökin nurkissa, onkin aika herätä sukkien neulomiseen. Ja sitä lajiahan riittää ennenkuin koko suku on sukitettu taas.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

RAIKASTA RAITAA



         Tässä raitaa pienelle pojalle. Lankana Dropsin Baby Merino, jota kului 98g. Puikot kolmoset koivuiset ja resorissa 2,5. Ihanaa neulottavaa tämä lanka ja on testattu lastenlasten käytössä, et hyvin kestää pitoa ja pesua. Onhan lanka konepestävää merinovillaa. Eipä sitä lapsille kannata kyl muusta neuloakaan kuin konepesun kestävästä langasta.

KESÄN VIHREÄÄ NEULOEN





           Tulihan se kesä viimeinkin ja auringonpaiste ja lämpö. Veden äärellä laiturilla istuskellen on ihanaa neuloa. Tässä tulee puseroa tyttärelle Dropsin Muskatista.

AALLOKKO PAATTIA KEINUTTAA, TAHDOTKO KANSSANI SOUTAMAAN...


           Välillä järvi on kuin perunapeltoa.

            Välillä on oikein mukava soutelukeli.



          Tyttären poika 8v. meloo ihan ikiomalla ja vielä itsetekemällään paatilla. Rahat hän tienasi paattiinsa kotitöitä tekemällä. Äitinsä kertoi, et keväällä oli ensimmäinen kysymys koulun jälkeen, onko mitään tekemistä mistä sais rahaa.  Ja ei mistään isoista rahoista ollut kyse, vaan euroa ja viitäkymmentä senttiä sai palkaksi kun tyhjensi tiski- ja pyykkikonetta ja imuroi olkkaria ja keittiötä. Parin kuukauden tienesteillä poika sit osti enoltaan venevaneria kahdellakympillä. Isänsä lupasi hankkia muun värkin. Isää ei sitten kovin paljon tarvittu apuna veneen kasaamisessa. Ja hyvin sujuu melonta rantavesissä.

KUKKO KIEKUU PUNAHELTTA KANATARHAN TURVA ON....



           Minttu-kana on vähän vaivainen. Sillä on jalassa jotain pientä ongelmaa, kun vähän ontuu ja silloinhan toiset kanat alkavat nokkia Minttua. Sen takia Minttu onkin ihan omassa häkissään.

          Kalkkunoiden kanssa Minttua ei voi laittaa samaan aitaukseen, sillä nyt on Minttu niskan päällä. Kalkkunat ovat ihan oikeasti hätää kärsimässä, kun Minttu hätyyttelee niitä.

             Vihtori-kukko kaitsee kanalaumaansa hyvin lempeällä otteella. Kun näille nakkelee makupaloiksi keksinmuruja tai peräti lakkoja, Vihtori kohteliaana herrasmiehenä antaa kanarouvien syödä ensin. Usein Vihtori itse jää ilman, kun kanat ehtivät napsia parhaat palat.