Pipoille oli tarvetta vielä juuri ennen kuin kevät aurinko alkaa lämmittää niin, että villaiset saa laittaa pois. Vanhoja lankavarastoja pengoin ja sieltä löytyi viiteen pipoon langat ja kahteen ostin ihan lankakaupan hyllyltä langat.
Kaikki myssyt on neulottu kaksinkertaisella langalla ja koot ovat n. 1 vuotiaasta 6 vuotiaaseen.
Vasemmalla ylärivissä fuksianpunainen Dropsin Merino Extra Finea, menekki 92g ja puikot vitoset koivuiset. Seuraava on Dropsin Baby Merinoa 61g ja puikot neloset koivuiset. Oikean puolimmainen vaaleanpunainen myös Baby merinoa ja menekki 61g.
Alarivissä fuksianpunainen Katian Merino Sportia ja sitä meni 60g. Tämä pipo on muuten neulottu yksinkertaisella langalla ja puikot olivat 3,75.
Seuraava pinkinpunainen myös Katian lankaa, Merino Babya ja menekki 65g. Sitten seuraavat vaaleanpunaiset ovat taas Dropsin Baby Merinoa ja isompaan meni lankaa 54g ja pienimpään 47g.
Tupsuihin laitoin jotain akryylilankaa ja Janne-lankaa, näin sain jämäkeriä käytetyksi.
Kuvaaminen on kyllä haasteellista näin pimeällä, mutta tuossa ylimmässä kuvassa ovat värit mielestäni oikeat. Ja siksi kai en ole viitsinyt laittaa läheskään kaikkia neuletöitäni tänne. On kyllä valmistunut puolikymmentä vauvan siksak-myssyä, kolme norjalaista myssyä, kynsikkäitä, yksi isomman pojan pipo. Nehän ovat sitä samaa tylsää perusneuletta mitä minulla on tapana neuloa, joten niitä tuskin kukaan kaipailee tänne. Koko ajan kuitenkin neulon, joka päivä pitää tikut ottaa käteen, muuten on päivä pilalla. Ja on se oikeasti niin rauhoittava ja rentouttava tunne ja ajatukset selkiytyvät ja monet ongelmat ratkeavat juuri neuloessa. Ja stressi katoaa huitsin nevadaan samalla sekunnilla, kun puikot ja langan saa käsiinsä. Ja keskittymiskyky on ainakin minulla toista luokkaa, kun saan käsilläni tehdä jotain. Kuuntelen esim. radiota ja neulon samalla, niin muistan kuulemani, mutta jos teen muuta, en muista juuri mitään. Puhumattakaan, jos pistää sohvalle maaten ja ajattelee vähän levähtää samalla kun kuuntelee, niin satavarmasti nukahtaa siihen ja toosa saa rupatella omia aikojaan, eikä minulla ole hajuakaan mitä sieltä tuli.
Niin, eikö se ole ihan sama asia, jos yksi nappaa rauhoittavan pillerin stressitilanteessa tai oikein vaikean ja mieltä järkyttävän elämäntilanteen kohdatessa, kun minä otan puikot ja langan ja mieleni rauhoittuu ja tasaantuu sillä. Se stressivatsankivistyskin häipyy neuloessa. Olen tämän itse kokenut ja kokeillut satoja kertoja, niin tiedän mistä puhun. "Vatsalla jännittäjä" kun olen ollut lapsesta asti.
