Talveen täytyy nyt jo varautua kun kesä vaihtuu syksyyn ja kylmät säät tulevat satavarmasti ennemmin tai myöhemmin. Aloitin varustautumisen tänä vuonna siirtymällä villahousuputkeen. Suvun nuorimmaiset käyttävät näitä talvella aina, kun ulkona ovat. Villavaate on siitä ihana, ettei se hiosta ollenkaan vaikka kuinka liikkuisi ahkerasti. Pysyy koko tenava lämpimänä, kun on villahousut, villapaita, villasukat ja vielä villalapaset toppakintaiden alla.
Puna-harmaata leveää raitaa neuloin Maija-langasta 2,75 hiilikuituisilla puikoilla 150g näihin villareihin. Kokoa en tiedä mutta sisälahkeen pituus on 33cm.
Nämä tein Vuorelman Veto-langasta kolmosen koivuisilla puikoilla. Lankaa meni 140g ja ovat saman pituiset kuin edellisetkin , mutta ehkä kapeammat. Veto on yksi lempparilangoistani, sillä se käy hyvin niin sukkiin kuin lasten vaatteisiinkin. Oikein mukavaa neulottavaa ja mikä tärkeintä konepesun kestävää.
Puikoillani on edelleenkin villahousut. Nyt vähän isommat ja tumman ruskeat, neljävuotiaalle.
Ja ettei vain pääse aloitukset loppumaan, eikä ideat karkaa, laitoin alulle myös ihan pienen takin. Se on keltaista SMC select Extra Soft Merinoa. Niin ja on kesken vielä yhdet vihreä-harmaat villahousut Maija-langasta, kun oli ihan pakko kokeilla miten vihreä ja harmaa sopivat yhteen.
Sukkiakin pitää jossain välissä neuloa, se tarve on loputon.
Sitten kuvaa puolen kilon satsista kasviksia, minkä yritän joka päivä syödä. Tässä ei ihan puolta kiloa kyllä ole kuitenkaan, kun tuleehan sitä syödyksi aterioillakin salaattia ja aamu-ja iltapalalla leivän päällä lisää tomaattia. kurkkua ja paprikaa. Nuo tomaatit ovat kirsikkatomaatteja omasta kasvihuoneesta ja niitä kyllä menee päivässä hyvinki yli kymmenen kappaletta. On ne niin hyviä. Porkkanakin on kasvimaalta, kurkku ja kukkakaali kaupasta.
Olen huomannut, että kun laittaa aamulla jo valmiiksi lautaselle tuon satsin, niin se tulee päivän mittaan kyllä naposteltua. Pullaa en kaipaa juurikaan. Päiväkahvilla riittää ihan pieni siivu piirakkaa tai tavallista leetaa. Ja onneksi meillä ei enää ole edes pakasteella mitään makeaa, kun leipurit ovat jo maailmalla. Itse en viitsi leipoa muuta kuin leipää. Saan senkin ajan neuloa rauhassa mitä makeiden herkkujen leipomiseen menisi, jos koko ajan pitäisi olla sen seitsemää sorttia kahvileipää.
Tämmöistä tänä syyskuun iltana. Nyt lähden juoksemaan parin kilometrin lenkin. Toissa-iltana kävin ukkokullan ja teinin kanssa kuntosalilla tunnin verran rehkimässä. On se hyvä jotain liikuntaa harrastaa muutaman kerran viikossa, että jaksaa taas talven töitä paiskia navetan puolella.
